Bonusvanhempien ääni kuuluviin

On huvittavaa, miten sitä puhuu aina tietyistä normeista käsin – jopa silloin, kun ei itse välttämättä edusta kyseistä normia. Olen nimittäin huomannut, että kun puhun perheen ja parisuhteen raha-asioista, tarkoitan jollain tasolla yleensä ensiperheiden rahoja, en uusperheiden.Kuitenkin noin kymmenesosa lapsista elää Suomessa uusperheissä, joten aika tavallisia ovat. Olen itsekin tietyllä tapaa uusperheestä kotoisin: Vanhempani erosivat kun olin 8-vuotias, ja molemmat menivät naimisiin tahoillaan silloin, kun olin 15-vuotias ja aloittamassa lukiota. Koko lukioajan asuin kahden sisarukseni kanssa äidin ja häenen miehensä Juhan kanssa.Ennen kuin tein tätä jaksoa, en koskaan ollut ajatellut, että äidin ja Juhan on täytynyt käydä keskusteluja rahasta tuolloin. Ja hyvä niin. Sanon aina, että rahasta pitää puhua avoimesti, mutta tämän ajattelen olevan poikkeus.Ajattelen, että aikuisten kuuluu sopia raha-asiat etenkin tällaisissa tilanteissa keskenään. Toki lapsille voi puhua joistain raha-asioista, mutta vaikkapa neuvottelu siitä, että kumpi maksaa enemmän asumisesta vai maksetanako puoliksi, on mielestäni aikuisten keskenään sovittava asia.Tämän päivän jaksoa oli mielettömän kiinnostava nauhoittaa, sillä vieraanani oli Venla Rossi, joka on ikään kuin samassa tilanteessa kuin mitä Juha oli tuolloin 18 vuotta sitten. Venlalla ei ole biologisia lapsia, mutta hänen puolisollaan on. Venla on siis bonusäiti.Keskustelu oli lämmintä mutta rehellistä. Kun Venla esimerkiksi ensimmäisen kerran vei lapsen parturiin, hän joutui miettimään, että maksanko minä nyt tämän leikkauksen, kaipa niin! Vasta vuoden yhdessä asumisen jälkeen raha-aiheista alettiin puhua kunnolla.Ja kun tilanteeseen liittyy niin hirveästi kaikkea muuta kuin raha! Esimerkiksi sellainen valtava asia kuin rakkaus ja kysymys siitä, ketkä ovat perhe, miten perhe muodostuu.Halusin jaksoon lapsettoman bonusvanhemman siksi, että heidän ääntään ei juuri kuule mediassa. Jotenkin tuntuu, että heidät vähän sivuutetaan usein perhekeskusteluissa, mikä on tylsää, sillä kuten podcast-jaksoa kuunnellessa huomaa: heillä on paljon kiinnostavaa sanottavaa.Kuunnelkaa jakso! Lukekaa myös Ylelle kirjoittamani juttu siitä, millaisia kysymyksiä uusperheissä pitää miettiä.Ja tähän loppuun on pakko käyttää pieni puheenvuoro uusperheylistykseen. Juhasta muodostui nopeasti yksi elämäni tärkeimmistä ihmisistä. Kuten myös isäni vaimosta Tiiasta. (Isän ja Tiian luona asuin joka toinen viikonloppu läpi lukioajan.)Olen ennenkin kirjoittanut siitä, miten mahtavaa on, että lapsillani on pelkästään minun kautta neljä isovanhempaa. Oma näkökulmani on se, että mitä enemmän kivoja ja läheisiä aikuisia lapsen elämässä on, sen parempi!Tänään aiheesta uusperhe ja raha Insta live kello 21!(Viimeisiä viedään, tämä on kolmanneksi viimeinen jakso tätä MKR-kautta!)

Previous
Previous

Sofian synnytyskertomus vol 2 – “Olen puskenut ulos vaikeampiakin kakkosia”

Next
Next

Olisinko vielä hengissä, jos eläisin keskiajalla?