Huvilan keittiöpohdinnat jatkuvat

Olen onnistunut kasaamaan itselleni mielivaltaiset paineet siitä, että teen oikean valinnan keittiön matskujen ja värien suhteen. Olen konsultoinut lukuisia arkkitehtejä ja sisustusarkkitehtejä tästä aiheesta. En oikein osaa sanoa, että mikä minuun on mennyt, kun otan tämän huvilaprojektin näin vakavasti. Jotenkin ajattelen, että kodissa ei välttämättä asu ikuisesti vaan sieltä saattaa muuttaa jonnekin, niin tämä mökki minulla tulee olemaan aina, enkä halua missään nimessä remontoida sitä enää koskaan elämäni aikana uudestaan.

Lisäksi minua vaivaa keski-ikäistyminen ja -luokkaistuminen. Kun kuusi vuotta sitten remppasin keittiön, oli ihan ok tilata kaikki Ikeasta sen enempää miettimättä (koska minulla ei toellakaan ollut rahaa muuhun). Mutta nyt kun olen säästänyt rahaa tähän vuositolkulla, rupean selvästi hifistelemään näillä matskuvalinnoilla. Lollers.

(Sitten vielä pientä keittiöpsykologisointia: Olen viettänyt tällä huvilalla elämäni onnellisimpia aikoja. Lapsuuden kesät, jolloin mamma ja pappa asuivat täällä ja me hengailimme huvilalla, olivat niin ihania. Nyt mammaani ei enää ole ja pappani on 91-vuotias ja pääsi juuri (onneksi!) Wilhelmiinan hoitokotiin, ja tuntuu siltä, että tätä paikkaa pitää kohdella sen arvoisella tavalla. Mammani oli yksi tyylikkäimpiä tuntemiani ihmisiä, joten haluan jatkaa hänen perintöään parhaalla mahdollisella tavalla.)

Se tunteilusta, nyt maalihuuruja haistelemaan!

Tätini on arkkitehti, ja hän ehdotti mielestäni kivasti, että keittiön kaappien väri voisi olla jotenkin ympäröivästä maastosta. Männyistä, koivuista, kanervasta. Niinpä aloin selailla kaikenlaisia vihreän sävyjä. Kanniskelin Tikkurilan värikarttaa mukanani pari viikkoa ja hain niitä lippulappusia K-Raudasta muille esiteltäväksi.

Ensin tungin niitä jokaisen ystäväni naamaan ja sitten teippasin ne meidän olohuoneen seinälle. Tein pitkän matkan Merisavusta Niilin kautta ja nyt näyttää siltä, että olisin päätymässä Jadeen. Tämä on jopa minulle itselleni yllätys!

Naantalilainen puuseppä, Wooden Jaakko tekee minulle tämän keittiön, ja hän lähetti tuon ylimmän mallikuvan minulle aluksi. Kaappien matsku on koivuvaneria ja kaapinovet mdf-levyä, joka maalataan.Olen itse nyt photoshoppailliut siihen tätä kamaa päälle (nämä räpellykset eivät todellakaan ole hänen käden jälkiänsä!).Okei. Olen päätynyt siihen, että tähän tulisi joku kivipuristetaso, kvartsia tai dektonia. Mietin vähän tuon ylimmän Noble Ivory Whiten ja keskimmäisen Fantasy Grayn välillä, ja nyt olen ehkä päätymässä tuohon ylimpään.

Tuo takka on tosi määrittelevä elementti tuossa olohuone/keittiökompleksissa, ja ajattelin, että keittiö voisi olla vaaleampi, jottei tuosta tule sellaista suurta möykkyä vaan siro ja kaunis keittiö, 1970-luvun twistillä. Nyt siis ollaan menossa tämmöisellä setillä. Ehkä. Jos nyt saan tehtyä lopullisen päätöksen. Mikä on minulle aivan järjettömän hankalaa!!!No niin. Sitten ei tarvitse enää valita kuin lavuaari (meillä on kodin keittiössä tällainen Stalan ison ja pienen altaan setti, ja rakastan sitä), hana (Oras vai Tapwell? Olen jotenkin fiksoutunut Oraksen hanoihin).

Ja sitten pitää valkkaa vielä uuni, liesi, liesituuletin, astianpesukone ja jääkaappi.Mutta nyt on sellainen fiilis, että olen voiton puolella näissä valinnoissa. Budjetti tälle keittiölle on noin 10 000 euroa, niistä kodinkoneet veisivät 2500 euroa ja keittiön kaapit ja taso asennettuna (puusepän tekemänä) sellaisen 7500 euroa.

Voi olla että heittää vähän, mutta suurinpiirtein toivon, että näissä pysytään.

Tällainen keittiöstä sitten tuli:

Huvilan valmis keittiö

Previous
Previous

Vietän kuukautispäivää ja sille on painava syy

Next
Next

Vauvani täytti vuoden