Kunhan saaste ei valtaa konettani

Kaupallinen yhteistyö: F-secure ja Ping Helsinki

Nykyään omalla tietokoneella ja puhelimessa on suurin piirtein koko elämä: Kuvat ja videot Alpusta, kahden kirjan käsikirjoitukset sekä lukuisat työn ja vapaa-ajan tekstit. Tästä syystä ajatus siitä, että joku varastaisi tai tuhoaisi koneeltani tiedot on kammottava. 

Niinpä suhtaudun tietokoneen suojaamiseen oikeastaan samalla vakavuudella kuin kodin vakuuttamiseen: asian vain pitää olla kunnossa. Tieto lisää tuskaa, ja kirjoitettuani monenlaisia tietoturvajuttuja olen tajunnut, miten haavoittuvia sellaiset laitteet ovat, joilla mennään nettiin.

Vielä ysärillä puhuttiin tietokoneviruksista, joita kaiken maailman hakkerit kyhäsivät huvikseen ja muiden kiusaksi. Viimeisten vuosien aikana tällainen toiminta on muuttunut ammattimaiseksi, jonka tarkoitus on netota rahaa. Nyt puhutaan ransomwaresta eli kiristysohjelmista. Ohjelmat on suunniteltu siten, että ne saastuttavat uhrin tietokoneen, lukitsevat sillä olevat kuvat ja muut tiedostot, ja sitten vaativat ”lunnaita” lukituksen purkamiseksi.

Yleensä summa on jotain 300­–500 dollarin väillä, ja moni päätyy maksamaan sen. Maksamista ei kuitenkaan suositella, koska ei ole takeita, saako ihminen tietojaan kuitenkaan takaisin ja no, rikollisten tukeminen ei koskaan ole erityisen hyvä idea. Toisaalta ymmärrän, jos ihminen päätyy epätoivoissaan maksamaan, joskus sitä tekee mitä vain, jotta saa omaisuutensa takaisin.

Kiristysohjelman tekijät saavat siis rahaa pienistä puroista, ja tästä syystä ohjelmat hyökkäilevät ihan tavan kuluttajien koneille. Niitä on tullut koko ajan lisää, ihmisillä on varmaan tuoreessa muistissa viime vuoden WannaCry-kiristysohjelman leviäminen. Itse asiassa toiminta on saanut jopa koomisen ammattimaisia piirteitä: ohjelman tekijät saattavat antaa eri maksuvaihtoehtoja, kuten maksu bitcoinina tai cash voucherina, pointtina kuitenkin se, ettei maksua pysty jäljittämään.

Kone voi saastua siten, että avaa sähköpostin liitetiedoston tai haitallisen linkin. Jopa saastuneen mainoksen klikkaaminen ihan tavallisen nettisivun sisällä saattaa johtaa ransomwaren saastaisten lonkeroiden kiemurteluun tietokoneelle.

Onneksi näiltä kiristysohjelmilta voi suojautua parilla melko helpolla keinolla:

1. Päivitän sekä puhelimen että tietokoneen käyttöjärjestelmän aina, kun laite sitä ehdottaa. Tämä on vähän ärsyttävää puuhaa, koska se vie aikaa, mutta päivityksissä korjataan tietoturva-aukkoja, joiden kautta kiristysohjelmat pääsevät sisään. 

2. Pidän eri palveluissa eri salasanoja. Aikaisemmin mulla oli jokaisessa paikassa sama salasana, jota käytin vuosikausia (koska olen niin laiska kanttura). Tässä viimeisen vuoden aikana olen vähän ryhdistäytynyt (etenkin, kun nykyään mulla ei ole enää työnantajan puhelinta, joten olen itse vastuussa omista tietoturva-asioistani). Jos yksi salasana vuotaa, kaikki ei ole mennyttä!

Hyvänä vinkkinä: erinomainen salasana voi olla vaikka joku lyhyt suomenkielinen lause, koska se on varmempi kuin yksi sana, mutta sen muistaa peremmin kuin hasardin kirjainpötkön. Joskus käytin yliopistoverkon salasanana jotain tyyliin juliaonkivoin, koska aina kun joku halusi lainata mun verkon salasanaa, hän joutui kirjoittamaan tuon lauseen koneelleen. Öhöhöh, tämä oli pientä aivopesua.

3. Yritän pitää kuvat ulkoisella kovalevyllä ja tekstit pilvessä. Etenkin kirjaa kirjoittaessa pyrin tallentamaan aina viimeisen version verkkoon. No, en mä kyllä jaksa niitä valokuvia koko ajan siirrellä ulkoiselle kovalevylle, siitä on niin paljon vaivaa. Mutta aina kun olen jaksanut sen tehdä, taputtelen itseäni olalle omahyväisesti.

Juuri muuten Raisan kanssa muisteltiin, miten Pirkko Saisio oli hävittänyt Punaisen erokirjan koneeltaan ja miettinyt sen jälkeen tyyliin, että tappaako itsensä vai kirjoittaako kirjan uudestaan. Oli päättänyt kirjoittaa uudestaan – ja voitti sillä Finlandian! Mä en kuitenkaan halua tällaista kohtaloa osakseni. (Toki Finlandia kelpaa.)

4. Olen asentanut sekä Macilleni että iPhonelleni F-securen SAFE-ohjelman. Se onnistui nopeasti F-securen sivun kautta. Siinä on perus antivirusohjelma, mutta myös ransomwaresuojaus. SAFE valvoo netin käyttöä ja huomaa, jos jokin ohjelma alkaa kryptata eli lukita tietokoneen tiedostoja. Toisaalta sen käyttöä ei muuten arjessa juurikaan huomaa, mikä on vain hyvä asia.  

SAFE:n voi nyt ladata testikäyttöön ilmaiseksi kolmeksi kuukaudeksi viidelle eri laitteelle. Tämän jälkeen voi ottaa vaikka kolmen laitteen suojauksen vuodeksi 60 eurolla tai viiden laitteen suojauksen 80 eurolla. 

Jos aihe kiinnostaa, niin käykää tsekkaamassa mun tubettajakavereiden videot aiheesta, Tekniikkaluolassa ja Videoneuvoksen videolla kerrotaan lisää näistä. Täällä on myös tietoa ransomwaresta.

F-securen SAFE-ohjelman voi ladata ilmaiseksi kolmeksi kuukaudeksi F-securen sivuilta. 

Onko teille käynyt koskaan mitään eeppistä tietojen tuhoutumista?

FACEBOOK // INSTAGRAM // BLOGLOVIN