Luontomarssi 2023

“Mitä jos siellä Luontomarssilla on susia?” kolmevuotias kysyi. Olin kertonut, että lauantaina käydään ensin syömässä kahvilassa pullaa meidän marssikavereiden kanssa, sitten mennään Senaatintorille Luontomarssiin ja lopuksi palkinnoksi Leikkiluolaan.

Puhelin, että Luontomarssille me osallistutaan, koska me haluttaisiin, että karhuilla, oravilla, linnuilla ja muilla otuksilla olisi koti jatkossakin. Että metsää, sitä samaa mitä meillä on mökin ympärillä, pitäisi suojella nykyistä enemmän.

Tällä tasolla mä puhun lapsille luontokadosta ja ilmastokriisistä. En maalaile mitään uhkakuvia vaan pyrin puhumaan aiheesta toimijuuden kautta. Että näille asioille voi tehdä jotain, ja meidän pitää sanoa päättäjille, että tehkää niille jotain.

Sitten kolmevuotias oli eniten huolissaan susista. “Voiko ne hyökätä meidän kimppuun?”

Seitsemänvuotias taas tajusi jutun jujun, ja kun me askaroitiin aamulla kylttejä, hän suunnitteli itse oman kylttinsä.

“Ei kaadeta metsiä.”

Mustavalkoista, simppeliä, sopii seitsemänvuotiaalle.

Ja sitten me marssimme.

Ja vitsit! Oli niiin kiva päivä! Aurinko paistoi, ihmiset olivat juhlatuulella, kaikki hymyilivät, mä fiilistelin niin monia kylttejä ja tyyppejä ja sitä, miten tuhatpäinen joukko oli lähtenyt marssimaan. Tällä on väliä! Enemmän kuin millään muulla.

Osallistuin vuonna 2018 mun sisarusten kanssa ilmastomielenosoitukseen, jossa oli muuten Greta Thunberg esiintymässä, silloin hän oli vielä aika nobody. Tuolta jäi kuitenkin sellainen fiilis, että nyt nämä asiat täytyy muuttaa. Niinpä me saatiin hallitus, joka uudistu luontolain ja teki ilmastolain.

Mutta kyllä meillä on vielä valtavasti tehtävää. 30 % Suomesta pitäisi saada suojeltua. Näin se vain on, mikäli me halutaan, ettei tule himmeää lajikatoa.

Mutta vitsi, kun marssittiin lasten ja ystävien kanssa pitkin Aleksanterinkatua ja huudettiin: “Mitä me vaaditaan?” “Luontotekoja!” “Milloin milloin milloin?” “Nyt nyt nyt!” niin kyllä mulla meni kylmät väreet pitkin ihoa. Oli ihanaa olla osa jotain itseään isompaa, vaatia tätä ison joukon keskellä, ei itsekseen vaan yhdessä.

Kuten olen sanonut, meitä on nykyään kaikkialla.

Katso myös:

Nyt on pakko – ilmastomielenosoitus 2018

Meitä on kaikkialla

Previous
Previous

Maaliskuussa paljon kaikkea

Next
Next

5 vaatteen vuosi