Lyhentäisikö asuntolainaa vai sijoittaisiko?

Kaupallinen yhteistyö: OP

Minulta kysytään usein, että jos saa ylimääräistä rahaa (tyyliin perintö, bonus töistä, veronpalautus, lottovoitto, mitä näitä nyt on), niin kannattaisiko se sijoittaa vai lyhentää summalla asuntolainaa.

Vuoden 2011 Julia olisi vastannut, että lyhennä sitä lainaasi, mutta vuoden 2021 Julian mieli on muuttunut. Nyt seuraa story time.

Minulla on ollut reilu kymmenisen vuotta, käytännössä koko sen ajan kun olen ollut töissä, siitä kiva tilanne, että rahaa jää palkasta vähän säästöön. Joskus enemmän, joskus vähemmän, mutta koko ajan jonkun verran. On siis pitänyt miettiä, mitä säästetylle rahalle tekee.

Aloitin oman alan töissä 2009, ja ensimmäiset kolme vuotta säästin ylimääräiset rahani ASP-tilille. Säästöillä ostin vuonna 2012 ensimmäisen asuntoni yhdessä puolisoni kanssa.

Ryhdyin lyhentämään asuntolainaa turbotahtia

Tämän jälkeen rahaa alkoi jäädä jopa enemmän säästöön, sillä asumiskustannukseni laskivat sen myötä, kun aloin maksaa lainaa ja yhtiövastiketta. (Helsingissä vuokrat ovat jäisen korkeat.) Mietin jälleen, mihin tuuppaisin nämä ylimääräiset säästöni. Meillä oli puolisoni kanssa yhteensä noin 200 000 euroa asuntolainaa, ja ajattelin, että mitä nopeammin pääsemme siitä eroon, sen paremmin olemme turvassa. Että sitten kun asuntolaina on maksettu, voi hengittää vapaammin. Pelkäsin asuntolainaa.

Niinpä ryhdyimme kiukulla lyhentämään tuota lainaa. Saatoimme tehdä viidensadan tai tonnin ylimääräisen lyhennyksen kuussa. Kun ei ollut lapsia tai autoa, laina lyhenikin tosi nopeasti.

Minulla oli (ja on edelleen) omituinen perversio siihen, että lainan määrä on tasaluku. Vaikkapa tässä kuussa minulla on lyhennyksen jälkeen oman asunnon lainaa -97 225,95 euroa. Niin saatan maksaa ylimääräisenä lyhennyksenä 25,95 euroa, jolloin lainaa on 97 200 euroa. (Jokaisella on omat harrastuksensa ja omituisuutensa, tämä on yksi omistani.)

Vuonna 2014 kun myimme kaksion ja ostimme nykyisen neliömme, tajusin että meillä on lainaa vielä helposti kymmenen tai kaksikymmentä vuotta. Että vaikka kuinka kiukulla sitä lyhentäisin, niin se on ja pysyy, kun sitä on niin paljon. Voi olla, että muutamme tästä vielä jonain päivänä vielä kalliimpaan kotiin, ja sitten sitä lainaa taas on hamaan tulevaisuuteen saakka.

Aloin sijoittaa ylimääräiset rahani

Lopetin ylimääräisten lyhennysten tekemisen (paitsi nuo muutamien kymppien, jotka ovat sellaista hupilyhentämistä). Tajusin, että minun kannattaa säästää ylimääräinen raha jonnekin ihan muualle. Kiinnostuin sijoittamisesta ja pörssistä.

Tähän vaadittiin sitä, että tajusin muutaman olennaisen asian:

  • Asunto on hyvin epälikvidi omaisuusluokka. Tämä tarkoittaa sitä, että jos yhtäkkiä tarvitsen pari tonnia, niin en voi muuttaa osaa asunnostani käteiseksi. Rahasto-osuuden myyminen taas onnistuu nopeasti, ja minulla on käteinen tililläni jo seuraavana päivänä.

  • Pelkän asunnon maksaminen on siitä riskialtis homma, että asunnon arvo voi laskea. Hajauttamiseksi kutsutaan sitä, että säästää rahojansa moniin eri paikkoihin. Jonkun verran omaan asuntoon, mutta sen lisäksi vaikka sitten yhteen tai muutamaan eri osakerahastoon. Jos yhden omaisuuden arvo laskee, niin muut todennäköisesti pitävät arvon ylhäällä.

  • Osakerahastojen arvo voi nousta nopeammin kuin asunnon. Jos olisin laittanut vaikka 20 euroa kuussa jo tuolloin vuonna 2009 osakerahastoon, niin niiden rahojen arvo olisi noussut aivan valtavasti – huomattavasti enemmän kun asuntoni. Tuolloin oltiin nimittäin juuri koettu suuri pörssiromahdus, jonka jälkeen osakekurssit ovat porskuttaneet vaikka kuinka. Sen sijaan aloin sijoittaa vasta viisi vuotta myöhemmin. No, on niidenkin rahojen arvo noussut huomattavasti, eli eipä siinä!

Mutta, nyt jos saisin antaa vaikkapa ensimmäistä asuntolainaa nostavalle minulle neuvon, niin sanoisin: Nainen, hoida siinä samalla asiasi niin, että paitsi että tililtäsi lähtee automaattisesti asuntolainan lyhennys, sieltä lähtee automaattisesti rahaa joka kuukausi myös muutamaan eri rahastoon.

Osuuspankilla on hyviä rahastoja

Jos nostaa asuntolainansa OP:lta, joka on meidän Sijoituskaverit-podcastin jakson yhteistyökumppani, niin siellä on monta suosittua sijoitusrahastoa, kuten indeksi- ja vastuulliset teemarahastot.

Laajalle hajauttavat osakeindeksirahastot ovat erinomainen kivijalka kenen tahansa sijoitussalkkuun. Laaja hajautus tasaa riskiä, mutta tuottoja voi kuitenkin odottaa, sillä kyse on osakemarkkinoista. Indeksirahastoissa kulut (eli se, että se palkkio, joka maksetaan pankille siitä, että se tekee ne sijoitukset) ovat matalat.

Ei varmaan tule kenellekään uutena, että minua kiinnostaa vastuullisuus sijoituksissa. OP tarjoaa sijoittajille vastuullisia teemarahastoja. Vaikkei historia kerro tulevista tuotoista, niin on kuvaavaa, että esimerkiksi OP-Ilmasto-rahasto on tuottanut tähän mennessä hyvin. Raha on selvästi hakeutumassa vastuullisiin sijoituskohteisiin. OP-Ilmasto sisältää esimerkiksi sähköajoneuvojen akkujen valmistajia, uusiutuvan energian yhtiöitä ja veden mittaus- ja puhdistusteknologiaa tekeviä yhtiöitä.

Tätä osakesijoittaminen parhaimmillaan on: Ostetaan osuus yrityksestä, jonka tarkoitus on ratkaista jokin iso ongelma maailmasta – kuten ilmastonmuutos.

OP-Ilmasto on aktiivinen rahasto, mikä tarkoittaa sitä, että sitä hoitaa salkunhoitaja, joka työkseen miettii, mitä rahastoon ostetaan ja mitä sieltä myydään. Niinpä rahaston kulut ovat isommat kuin passiivisen rahaston. Niin sen kuuluukin olla, sillä ammattimaisesta salkunhoidosta täytyykin maksaa.

OP:n kautta sijoittamisessa on sellainen etu, että jos on osuuspankin omistaja-asiakas, sijoittaa muita edullisemmin. (Käytännössä kaikki sieltä asuntolainan nostavat yleensä liittyvät omistaja-asiakkaiksi.)

Esimerkiksi rahasto-omistuksista saa vuosittain 0,25 % bonusta. Niillä kuitataan esimerkiksi pankin palvelumaksuja ja vakuutuslaskuja. OP-bonusten kertymistä voi tsekkailla erikseen bonuslaskurista.

Omistaja-asiakas maksaa kotimaisten osakkeiden (Suomi ja Ruotsi) ja kaikkien op.fi-palvelusta löytyvien ETF-tuotteiden kaupankäynnistä enintään yhden prosentin (1 %) välityspalkkion.

(Omistaja-asiakkuushan siis tarkoittaa sitä, että kun osuuspankki on osuuskuntamuotoinen pankki, niin kaikki sen omistaja-asiakkaat omistavat palan OP:ta.)

OP:lla sijoittamisen aloittaminen onnistuu vaikka mobiilipankin kautta, tosi helposti ja nopeasti. Tai sitten kuukausisäästämisen voi laittaa rullaamaan samalla, kun nostaa asuntolainansa. Ihan vaikka kymppi tai pari kuussa rahastoon on tosi hyvä idea, sillä näin omaisuutta on kiinni myös muissa asioissa kuin vaikkapa siinä asunnossa.

Ja hei, Sijoituskaverit-podcastin ekat jaksot ovat nyt ilmestyneet! Jaksossa Merjaa kaduttaa nopea lainanmaksu juttelemme paitsi Merjan sijoitushistoriasta, myös siitä, millä lailla minä ryhdyin sijoittamisen tielle.

Kuunnelkaa täältä!

Loppuun vielä disclaimer:
Annettuja tietoja ei ole tarkoitettu sijoitusneuvoksi, tarjoukseksi tai kehotukseksi antaa tarjous rahoitusvälineen ostamisesta tai myymisestä. On tärkeää muistaa, että historiallinen kehitys ei ole tae tulevista tuotoista.OP-rahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy ja osakesijoittamisen palvelut tarjoaa osuuspankki.

Kuva: Timo Soasepp
Meikki: Riia Koivisto

Previous
Previous

Koronapäiväkirja auki

Next
Next

Nautin heistä