Kovaa peliä kiskojen päällä: Nokia Arena
Kaupallinen yhteistyö: RAKLI Ry ja Asennemedia
Älkää antako kuvan hämätä: en ole Tappara-fani.
Noustessani Tampereen juna-aseman laiturille en vielä tiedä, että olen juuri alittanut massivisen rakennuksen, Nokia Arenan. Ja sinne minä olen nyt matkalla.
Tampereen Kannesta, sponsorinimeltään Nokia Arenasta on puhuttu paljon mediassa. Syystä, se on nimittäin ollut aikamoinen rakennushanke. Paikkaa areenalle mietittiin pitkään, ja lopulta sille keksittiin erinomainen sijainti: Valtava kompleksi rakennettiin ihan Tampereen keskustaan – ratakiskojen päälle.
Niinpä junasta noustessa areenan näkee välittömästi ja sen luo on helppo lähteä suuntaamaan. Aulassa, A-sisäänkäynnillä minut vastaanottaa Nokia Arenan kiinteistö- ja turvallisuuspäällikkö Jani Helenius. Hän lähtee kierrättämään minua ympäri isoa rakennusta.
Kokonainen rakennusten kompleksi – kiskojen päällä. Tällaista rakentamista toivon isojen kaupunkien keskustaan jatkossakin. (Ja jätetään puistot ja siirtolapuutarhat rauhaan, terkkuja vaan Turkuun.)
Tuolla se areena jo siintää!
Nokia Arenan on suunnitellut kansainvälisesti arvostettu arkkitehti Daniel Libeski.
15 000 ihmisen yleisömeri
Ensin haluan nähdä tilan, jonka vuoksi tänne on tultu: areenan. Se on vaikuttava, jopa näin päivällä tavallisessa valossa ilman väenpaljoutta. Eilen täällä on ollut jääkiekkopeli, pelaamassa on ollut jompikumpi kotijoukkue, Tappara tai Ilves (minulle se ja sama, olen TPS-naisia). Huomenna on uusi peli ja paikka pitää siivota välissä.
Katsomoon mahtuu 13 400 ihmistä, ja keikkojen aikana, kun permanto on käytössä, areena vetää 15 000 henkeä.
“Tämä on tällä hetkellä isoin käytössä oleva areena Suomessa”, Jani sanoo.
(Jep, Helsingissä on tällä hetkellä niin ikään suuri areena, mutta sitä ei sattuneesta syystä tällä hetkellä käytetä.)
Kiinnitän huomiota myös siihen, että täällä on mietitty esteettömyyttä alusta lähtien. Pyörätuolipaikat näyttävät olevan areenan parhaalla spotilla, ja saattajille on varattu omat penkkirivit.
Jani puhuu paljon myös opasteista ja siitä, miten ihmisiä ohjaillaan intuitiivisesti: punaisten seinien alueilla on vessoja, sinisten seinien alueella sisäänkäynti areenalle.
“Opasteita ei kuitenkaan voi koskaan olla tarpeeksi, ja niitä ollaan tekemässä yhä lisää.”
Areenalla järjestetään noin 150 tapahtumaa vuodessa, katsomoon mahtuu 13 400 ihmistä ja permanto mukaan lukien 15 000.
Joulukuussa avattu Nokia Arena on otettu Tampereella hyvin vastaan. Pian rakennus joutuu todelliseen tulikokeeseen, kun täällä järjestetään kaksi viikkoa kestävät lätkän MM-kisat.
Raiteet alla, tekniikka seinillä
Areenan tekniikka on uusinta uutta: Areenaa kiertää kaksi 360 ribbon-näyttöä ja katosta roikkuu valtava kuutionäyttö, joka painaa 13 tonnia.
Paikka on vaatinut paljon insinöörityötä, sillä kun katosta roikkuu painavia elementtejä ja lattian alla on junarata, painopisteet ja rakennuksen kestävyys pitää laskea tarkkaan.
“Kun kellarissa on raiteet, talotekniikkaa ei voi sijoittaa sinne vaan se pitää nostaa seinille. Esimerkiksi LV-koneet ovat täällä seinillä”, Jani kertoo.
Lavan keskellä, alapuolella kulkee Y-haara, josta junaraiteet eriytyvät.
Täältä tullaan varmasti ottamaan paljon mallia, sillä raiteiden päälle rakentaminen on tulevaisuutta: kun kaupunkitila loppuu keskustasta, pitää keksiä uusia tapoja tiivistää.
Areenan turvallisuusratkaisut on tehty yhdessä pelastuslaitoksen kanssa. Esimerkiksi kaiteisiin ja tilanjakajiin on kiinnitetty haettu mallia ulkomaisista jalkapallostadioneista. Jokaisessa tapahtumassa on myös 100–150 ammattimaista järjestyksenvalvojaa.
Ravintoloista aukeaa hyvä näkymä areenalle, lipun vaikkapa matsiin voi ostaa ravintolan puolelta.
Ilveksen ja Tapparan fanikaupat vierekkäin sulassa sovissa. Ilmeisesti Tampereelta löytyy sivistystä!
Hotellihuoneesta voi katsoa peliä tai keikkaa
Tykkään tästä erikoisuudesta: yläkatsomossa on paitsi 70 aitiota (joista suuri osa on yrityksillä pitkäaikaisvuokralla) myös hotellihuoneiden ikkunoita. Lapland Hotelsilla on nimittäin täällä huoneita, joissa voi vaikkapa lätkäfanit voivat majoittua ja katsoa ikkunasta peliä.
Areenan ravintolapalvelut ovat myös erinomaiset: Paikan voi ostaa myös ravintolan pöytään, josta näkee niin ikään samalla lavalle.
“Voi katsoa peliä ja syödä piffiä samalla”, Jani sanoo.
Katsomon ulkopuolella on 22 ravintolapistettä, ja tarjolla on niin wingssejä, hodereita kuin vähän hienomman viinibaarinkin antimia.
Jani osoittaa kahta vierekkäin olevaa kauppaa: Tapparan ja Ilveksen fanipuodit, vierekkäin sulassa sovussa.
Areena toimii molempien joukkueiden harjoittelupaikkana ja kotina. Alhaalla on molempien joukkueiden pukuhuoneet – mutta välissä on kyllä kaksi vieraspukuhuonetta.
“Joku hajurako pitää olla.”
Pääsin kurkkimaan joukkueiden tiloja. Joukkueet myös harjoittelevat areenalla.
Areena taipuu koripalloon, lentopalloon, tennikseen, salibandyyn, futsaliin, jopa sisäjalkapalloon. “Täällä voidaan järjestää kaikkia muita urheilukilpailuja paitsi kilpauintia. Uima-allasta ei oikein tähän saa rakennettua”, Jani Helenius sanoo.
Nokia Arenan omistavat SRV, LähiTapiola, OP, Ilmarinen sekä Tampereen kaupunki.
Suomessa rakennetaan huikeita kohteita
Nokia Arenan kierros on seitsemäs rakennuskierros, jolle pääsin tässä RAKLI ry:n kanssa tehdyssä yhteistyössä.
Näillä kierroksilla on ollut älyttömän kiinnostava tutustua siihen, mitä kaikkea tietoa ja taitoa rakentaminen, korjaaminen sekä ylipäänsä rakennusten omistaminen ja ylläpitäminen vaativat.
RAKLI on kiinteistöjen ammattimaisten omistajien, kiinteistösijoittajien, toimitilajohdon ja rakennuttajien järjestö. Se tukee ja auttaa jäseniään suomalaisen rakennuskannan pitämisessä priimana.
Asemalta kävelee muutaman minuutin Nokia Arenalle.
Junamatka Helsingin ja Tampereen välillä on sen verran lyhyt, että Nokia Arenalle voi ihan hyvin pisätäytyä katsomaan keikkaa tai peliä yhden päivän aikana. (Tällä kertaa otin oman mukitelineen mukaan.)
Jos muuten teille tulee mieleen jotain kysymyksiä, joita haluaisitte että esittäisin RAKLI:n tyypeille, niin antakaa palaa.
Seuraavaksi pääsen tutustumaan peruskorjattuun Kiasmaan – olen niin iloinen, että vaikka Ateneum meneekin nyt isoon remonttiin, niin Kiasma aukeaa: äitiysloman helpot ja inspiroivat museokäynnit on turvattu.
Lue postaussarjan kuusi edellistä osaa osa:
Taideakatemian uusi kampus pitää jokaisen nähdä
Helsinki-Vantaan uusi lentoasema on ensikosketus Suomeen
Lumokodeissa vuokralainen voi vaatia muutakin kuin katon päänsä päälle
Otaniemellä pääsee kiinni arkkitehtuurin filosofiaan
Tikkurilan kirkkoon on helppo saapua – tuli sitten mistä tahansa
Erottaja2 on yli sata vuotta vanha rakennus, modernilla twistillä
