Sorruin sitten kuukautishäpeään

Kaupallinen yhteistyö: Plan International Suomi

Sorruin sitten kuukautishäpeään-1.jpeg

Onneksi olkoon vain minulle. Mokasin ensimmäisen mahdollisuuteni opettaa lastani suhtautumaan neutraalisti kuukautisiin.

Homma meni näin. Minulla alkoi tässä kuussa menkat. (Kyllä, ne siis alkoivat vasta nyt, kun Didi täytti kaksi. Eli minulla ei ole ollut melkein 3 vuoteen menkkoja, tämmöstäkin voi olla!)

Kaivoin naftaliinista (no en oikeasti naftaliinista vaan siitä sinisestä pussukasta) vanhan kuukuppini sille tarkoitettuun työhön. Kun menkat loppuivat, keitin kupin ja sitten se jäi lojumaan johonkin keittiön pöydälle illalla.

5-vuotias saapui paikalle (iltakukkui, ei suostunut menemään nukkumaan) ja kysyi, mikä tuo on. Otin niin neutraalin äänen kuin pystyin ja kerroin, että se on kuukuppi.

”Mihin se laitetaan?” lapsi kysyi seuraavaksi.

Ja mitä tapahtui? Menin pois tolaltani! En pystynyt vastaamaan! Rupesin heti miettimään, että en minä nyt voi kertoa tällaisia asioita 5-vuotiaalle pojalle, se vielä järkyttyy.

Vastasin vain, että ”kerron myöhemmin, nyt sä menet nukkumaan”. Ja hän meni.

Sorruin sitten kuukautishäpeään-2.jpeg

Voiko 5-vuotiaalle kertoa kuukautisista?

Avasin kriisichatin ystävälleni, joka sattuu olemaan lääkäri ja suhtautuu ihmisen ruumiintoimintoihin hyvin neutraalisti.

Valitin hänelle, että apua minun hieno pyrkimys vastata aina kysymyksiin ja suhtautua kaikenlaisiin tällaisiin asioihin luontevasti tuhoutui täysin. Jotenkin oletin, että ystäväni olisi sanonut, että ei huolta, ei 5-vuotiaalle tarvitse selittää tuollaisia. Mutta ei hän sanonut niin.

”Haluatko lääkärin vastauksen?” hän kysyi.

Halusin.

”Se laitetaan pimppiin”. ”Miksi?” ”Sieltä tulee kerran kuukaudessa verta, kun äidin kohtu, se missä sinä ja sisko lilluitte mun masussa, valmistautuu siihen, että sinne voisi taas alkaa kasvaa vauva. Ja sitten kun ei ala, se kohdun pinta uusiutuu, vähän niinkuin siellä olisi remontti. Se vanha pinta tulee sieltä pimpin kautta vähän verisenä pois.”

Näin. Näin viisivuotiaalle voi vastata tuohon kysymykseen. Vastataan kuivasti siihen, mitä kysytään, ei tarvitse avata sen enempää. Lapsi osaa aika hyvin itse hahmotella, mitä tietoa hän on valmis ottamaan vastaan.

”Niin kuukautisista tulee luonnollinen asia. Hänelle ei ole tullut tähän teemaan arvolatausta vielä”, ystäväni jatkoi.

Tämä on niiin totta!

Selitin taannoin synnytyksenkin yksinkertaisesti lapselle. ”Äidin pimpissä on reikä, joka juuri sen synnytyksen ajaksi laajeni niin paljon, että sinä ja sisko mahduitte työntymään ulos. Sitten se meni taas pieneksi.” (Olin myös ylpeä siitä, että lapsi kertoi aiheesta tietäväisenä ystävilleen äitienpäiväbrunssilla.)

Jostain syystä synnytys ei hävettänyt minua, mutta kuukautiset hävettivät. Jotenkin se veri, erite, kaikki sellainen. Mutta kun ei sen tarvitse olla hävettävä, millään lailla. Se voi olla maailman arkisin ja neutraalein juttu.

”Halutessasi voit myös sanoa, että se on jumalan rangaistu synneistä”, ystäväni pilaili jälkikäteen.

”Vaikka oikeasti vissiin synnittömyydestä. Siihen ettei ole raskaana.”

Heheheh.

Sorruin sitten kuukautishäpeään-3.jpeg

Kuukautiset estävät tyttöjen koulunkäynnin

Okei, vitsailu sikseen. Perjantaina 28.5. vietetään maailman kuukautispäivää. Päivän viettämiselle on syynsä. Kuukautisista on koettu vuosituhansia häpeää, joka on aina vaikeuttanut niiden naisten elämää, joilla kuukautiset on.

Kuukautiset johtavat edelleen häpäisyyn, eristämiseen ja kiusaamiseen sekä vaikeuttavat tyttöjen koulunkäyntiä ja oikeuksien toteutumista. Miljoonat tytöt eivät pääse kouluun kuukautisten aikana esimerkiksi siksi, että tiloissa ei ole paikkaa siteiden vaihtamiselle.

Tämmöstä ei elämän pitäisi olla.

Eli jälleen kerran, olen super iloinen että olen Planin tyttösponssi ja mukana muuttamassa maailmaa sellaiseksi, jossa kuukautishäpeä painuu pikkuhiljaa unholaan. Olen myös tyytyväinen, että nyt minulla on taas itsevarmuutta ja vuorosanat sille, kun 5-vuotias palaa siihen kuukautiskuppijuttuun. Koska kyllä se palaa. Sitten aion olla luonteva, mukava ja häpeämätön!

Mutta. Tämän puheenvuoron lopuksi ehdotan: Jos tulee tilaisuus puhua lapselle neutraalisti, ilman häpeää tai salailua, kuukautisista, niin tee se. Ja sitten suurempi ehdotus:  Auta tyttöjä ympäri maailmaa pysymään koulussa, kuun jokaisena koulupäivänä.

Tule Planin tyttösponssiksi.

Taru Salokangas

Taru Salokangas on Squarespace asiantuntija ja markkinoinnin ammattilainen. Blogista ja sivustolta löydät ohjeita sekä vinkkejä Squarespace kotisivujen tekemiseen ja ylläpitämiseen.

https://tarusalokangas.com
Previous
Previous

Sukitus vai perinteinen? Mitä remontti maksaa? – putkiremontin Q&A!

Next
Next

Valitsimme romanttisen avioehdon