Erottaja2 on esteettinen toimisto — Julia Thurén

Kaupallinen yhteistyö: RAKLI Ry ja Asennemedia

Aivan Helsingin keskustassa, osoitteessa Erottajankatu 2, kohoaa uskomattoman kaunis 1800-luvulla rakennettu jugend-kivitalo.

Olen kävellyt tästä ohi monesti ihaillen talon koristeellista ulkosivua ja miettinyt, kukakohan onnekas tätä rakennusta mahtaa käyttää.

Erottaja2:n kiinteistö koostuu kolmesta rakennuksesta. Erottajankadun puoleisen rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Theodor Höijer, joka on piirtänyt myös Ateneumin taidemuseon. Tämä vanhin osa on rakennettu vuosina 1889–1891.

Nyt on käynyt ilmi, että pian yksi näistä onnekkaista olen minä: Erottaja2 (joka on rakennuksen nimi) on nyt kunnostettu kauttaaltaan. Sen katutason kerrokseen avautuu jossain vaiheessa ravintola, jossa aion käydä jo pelkästään puitteittensa takia.

Sisäpihalle taas on tulossa ihana, iso kesäterassi jo ensi kesänä.

Yhdistelmä on täydellinen, sillä ylemmissä kerroksissa on toimistotilaa (eli toimistotyöläisten after workit on taattu). Toimistotilaa on peräti 6000 neliön edestä. Osa on jo vuokrattu yrityksille, osa uutukaisesta talosta on vielä vuokralaista vailla. Ainakin se on varmaa, että näissä tiloissa työnteko on esteettinen elämys.

*Toinen osa on Uudenmaankadun ja Yrjönkadun kulmassa ja se rakennettiin liike- ja asuintaloksi vuosina 1903–1905. Kolmas osa, lisärakennus valmistui vuonna 1915.*

Museaaliset arvot vs nykyiset vaatimukset

Kun 1800-luvun lopulla rakennettua suojeltua kiinteistöä alkaa peruskorjaamaan, pitää aika nopeasti pirauttaa Museovirastolle.

Tällainen upea historiallinen rakennus ansaitsee sen, että museaaliset arvot ja herkulliset yksityiskohdat aina kakluuneista, pylväistä, kattomaalauksista ja messinkikahvoista lähtien säilytetään.

Toisaalta samaan aikaan maailma on muuttunut: nykyään ihmisen pitää päästä esteettömästi niin yläkerroksiin kuin vessaankin, ilmastoinnin pitää pelata ja paikan pitää olla paloturvallinen.

*Rakennuksessa on todellakan noin 80 kakluunia, jotka ovat toinen toistaan sympaattisemman näköisiä. Jäin koukkuun niiden kuvaamiseen.*

Puhumattakaan siitä, että modernit toimistot tarvitsevat hyvin valaistuja neukkareita ja kauniita kahvihuoneita. Keskustan rakennukset ovat käyttöä varten, ei museokohteita.

Joitain seiniä on purettava, esteettömiä hissejä on rakennettava ja talotekniikka on uusittava – mutta talon sielu on samalla säilytettävä.

Kaikki tämä vaatii valtavasti ammattilaisten suunnittelua ja yhteistyötä viranomaisten kanssa. Rakennuksen peruskorjauksen suunnittelusta on vastannut L Arkkitehdit ja sieltä johtava arkkitehti Anu Pahkala.

Kiertelin rakennuksessa puolisentoista tuntia ja voin sanoa, että nyt on kyllä onnistuttu tässä kaikessa.

*Erottaja2:ssa on asunut aikanaan muun muassa oopperalaulaja Aino Ackté.*

*Rakennus on täynnä mielettömän upeita yksityiskohtia lattiasta kattoon.*

*Hauska nähdä katossa maalien kerrostuksellisuutta, jota on vähän jätetty tarkoituksella esiin.*

*Rakennuksen talotekniikka uusittiin täysin, ja siihen upposi neljännes remontin budjetista.*

*Ehkä eniten rakennuksessa ilahduttaa värien käyttö: se on samalla runsasta mutta kuitenkin niin hillittyä, ettei mikään pomppaa erityisesti esiin.*

*Museoviraston kanssa käytiin läpi yksittäisten seinien purkamista ja sitä, mihin voi laittaa ovia ja ikkunoita niin, että talon henki säilyy oikeana.*

*Erottaja2:lla on BREEAM-sertifikaatti eli se on rakennettu energiatehokkaaksi (Building Research Establishment Environmental Assessment Method).*

*1800-luvun taloksi Erottaja2 on yllättävän muuntautumiskykyinen ja sisälle on saanut rakennettua sopivan kokoisia huoneita.*

*Uudet asiat, kuten keittiöt, haluttiin pitää mahdollisimman yksinkertaisina, jotta kaiken kauniin jugend-loiston lomassa olisi myös levollisia paikkoja silmälle.*

Kotoisaa vai toimistomaista?

Moni on alkanut palailla etätöistä kahden vuoden tauon jälkeen toimistolle nyt maaliskuussa. Minä itse olen työskennellyt melkeinpä koko korona-ajan työhuoneella, sillä en yksinkertaisesti saa hommia kunnolla hoidettua kotona – jotenkaan en pääse kunnolla työmoodiin. Lisäksi kaipaan ympärilleni työkavereita, nimenomaan kasvokkain käytäviä keskusteluja ja sellaista kotoisaa läpänheittoa, mikä ei onnistu zoomissa.

Myös isot firmat ovat huomanneet etätyön haasteet: yhteisöllisyys kärsii ja alun jälkeen myös työn tehokkuus on laskenut. Ihmiset uupuvat zoom- ja teams-putkiin.

Jotkut toki ovat tykänneet paljon etätöistä, ja kyllä minäkin olen fiilistellyt sitä, että voin vaikka päivän tai kaksi viikosta olla kotona.

Olen kuitenkin kirjoittanut myös, miten jatkuva etänä työskentely aiheuttaa sosiaalista kitkaa työyhteisössä. Kun ei näe muiden ilmeitä jutellessa tai pysty sparrailemaan rennosti jotain pientä ideaa, moni asia kuivuu kokoon ja luovuus ei herää. Sitoutuminen työpaikkaan alkaa rapautua ja moni alkaa katsella muita duuneja.

On myös kiinnostava kysymys, mitä toimistolta nykyään halutaan. Itse ajattelen, että toimistossa tärkeimpiä juttuja ovat aisteihin liittyvät asiat: hyvä valaistus, lämpötila, äänimaisema, ergonomia, sisäilma. Sellaisia fyysisiä juttuja, jotka eivät välttämättä oikein toteudu kotona.

Mietin, että sellaiset startup-henkiset pleikkarihuoneet, biljardipöydät ja säkkituolit alkaisivat olla vähän passé? Kun ihmiset ehkä haluavat tehdä töissä töitä ja viettää vapaa-ajalla vapaa-aikaa? Saa olla eri mieltä!

*Harvoissa toimistoissa on joka suuntaan näin upeat maisemat.*

Joka tapauksessa, suosittelen keksimään keinon, jolla pääsette tutustumaan tähän upeaan toimistorakennukseen (ja sen kakluuneihin!). Itselle tulee mieleen ainakin kolme: Kepeän käynnin saa, kun käy alakerrosten ravintoloissa tai baareissa, jahka ne on avattu.

Kovemman luokan sitoutuminen taas on se, että vuokraa tai pyytää pomoaan vuokraamaan täältä yritykselle toimitilat.

Kolmas mieleen tuleva keino on tutustua baarissa johon kuhun, jonka toimisto sijaitsee Erottaja2:ssa ja pyytää, että pidetään jatkot officella.