Aivan järjettömän tahmea meno (VIIKKO 25)
Pääni alkaa olla todellisessa kesämoodissa, ja tämä viikko on ollut töiden kannalta aivan järjettömän tahmea. Ollaan työhuoneella molemmat Raisan kanssa vuoron perään kerrottu, miten epäonnistuneita ja aikaansaamattomia luusereita me ollaan, ja oikeastaan meidän pitäisi vain päättää päivämme välittömästi (on ollut puhetta Michael Penttilälle soittamisesta, mutta ei siitä sen enempää). Tahmaisuuteen ei ole suoranaisesti auttanut Sidewaysistä ja Imagen kesäjuhlista hankitut pikku kohmelot. Elämä ei niin sanotusti ole voittanut.
Myös pyörän kumin puhkeaminen kahteen otteeseen ovat olleet liikaa sieluparalleni. Toisaalta Hämeentie 34:n kummallinen kuusikymppinen saksofonia soittava pyöräkorjaajaukkeli on kyllä sellainen karaktääri, että sen kanssa kohtaamiset ovat piristäneet vähän ilotonta sielua. "Kuule, sun pitää tulla jammailemaan mun kanssa. Koska tulet jammailemaan?!" (En mä nyt ehkä tule tässä jameja vetämään sun kanssa, mutta kiitos kuitenkin kysymisestä.)
Kun Alpun huoneen remontista on päästy, niin meidän sijoituskämpän putkiremppa ottaa vielä aikaansa. Keittiöremontin tekeminen on ollut yhtä isoa kivirekeä, kun asiat asiat eivät ole tapahtuneet millään muotoa ajoissa. Vieläkin keittiö sijoituskämpällä näyttää vähän rujolta ilman kaappien ovia, mutta ehkä tämä vielä tästä! Remontti on kestänyt helmikuusta lähtien. Onneksi sentään mun kirvesmieheni on todella hyvä, se tekee priimaa jälkeä ja ennen kaikkea tekee mitä sanoo ja sanoo mitä tekee.
Vapaa-ajalla olen sentään kokenut onnistumisia. Neljävuoishääpäivä Tikin kanssa oli ihana. Palkattiin ensimmäistä kertaa meille lastenvahti, alakerran naapurin tyttö tuli hyvin toimeen Alpun kanssa. Myös iltaiset puistohengailut ystävien kanssa ovat olleet aina erinomaista vastapainoa mun nuutuneelle mielelleni. Loma, kaipaan jo sinua! Vielä on kuitenkin kolme viikkoa lomailuun. Ensi viikosta tulee taas melko tiukka (joskin juhannuksesta tulee suloinen).
maanantai:
Ylelle tekemään kakkospitchaus yhdestä podcast-ideasta. Toivottavasti homma menee hyvin! Iltapäivällä pitäisi tehdä sellaista aika vaikeaa mutta älyttömän kiinnostavaa juttua Hesariin. Toivottavasti sekin onnistuu. Haastisten jälkeen pitää kirjoittaa vielä pari juttua. Maanantaista tulee varmaankin pitkä työpäivä, mutta jostain syystä olen aina maanantaisin tosi tehokas, joten uskon pystyväni tähän!
tiistai:
Olen viimein aloittanut mun ja Raisan kirjan kirjoittamisen, joten täytyy tehdä haastatteluja siihen liittyen. Pitää yrittää myös tunkea yksi Hesarin haastattelu johonkinkohtaan tätä päivää, vielä on mysteeri, mihin sen saan. Illalla hauluaisin päästä ystäväni Kastehelmi Korpijaakon näyttelynavajaisiin Harakansaareen, pitää hieman säätää lastenhoitokuvioita. (Tiistai on meillä aina Tikin päivä tehdä mitä huvittaa, torstait taas ovat minun päiviäni.)
keskiviikko:
Hauska päivä tiedossa! Menen esiintymään toimihenkilöliitto ERTO:n videoille. Päästään selittämään esimerkiksi, mitä työehtosopimus tarkoittaa. Illalla toivottavasti lööbataan taas jossain maauimalassa tai puistossa.
torstai - sunnuntai
Töiden jälkeen hyppään junaan ja lähden Turkuun! Mennään juhannukseksi meidän mökille Kaskertaan muutamien ystävien kanssa. Mukavaa, kun ei tarvitse tehdä enää juhannustaikoja, joissa pitäisi metsästää tulevaa aviomiestä. Sen sijaan voin kerätä aamukastetta esiliinaani ja hieroa sitä naamaani, niin minusta tulee kaunis ilmestys! (Johan sitä onkin jo kaivattu.)
Juhannus on esimakua mun heinäkuusta, sillä tällä hetkellä mulla ei ole oikeastaan muita kesäsuunnitelmia kuin viettää mahdollisimman paljon tuolla meidän huvilalla aikaa. Välillä ajattelin käydä purjehtimassa mun ja veljen veneellä. Yhtenä viikkona aiotaan myös tehdä Suomi-matkailua. Suunnitelmissa on esimerkiksi käydä Joensuussa, Vaasassa ja Oulussa.
Mua itse asiassa vähän kriippaa se, miten vähän olen kesälomalle mitään suunnitellut. Alun perin oli tarkoitus lähteä Berliiniin, mutta sitten Tiki ei halunnut lentää tänä kesänä, ja sitten mäkin aloin vähän hannailla. Lisäksi olen tällä hetkellä sitä mieltä, että tuon rasavillin kaksivuotiaan kanssa kannattaa tehdä vain sellaisia juttuja, joista koko perhe eniten nauttii. Mökillä ja metsässä touhuaminen on Alpulle ihan ykkösjuttu, ja minunkin mielestä se on oikeastaan kaikkein nautinnollisinta kesätekemistä, että saa maata kuistilla ja lukea kirjaa. Itse en esimerkiksi niin hirveästi taas nauti siitä, kun juoksen sen perässä jossain lentokentällä. Lisäksi ajattelen myös niin, että tässä vaiheessa elämää en jaksa huhkia tuon lapsen kanssa mitään ylimääräistä. Mä ehdin ihan hyvin reissailla sen kanssa myöhemminkin. Kuten olen monta kertaa sanonut, kivoja asioita ei kannata tehdä kiukulla heti, vaan voi ihan hyvin odottaa, koska aika on oikea.
Lue myös:
FACEBOOK // INSTAGRAM // BLOGLOVIN