Baby Thukkasen baby showerit
Miten onnelliseksi mä tulinkaan baby showereista!
Tammikuun puolivälissä yhtenä lauantaina olin sopinut meneväni naapurissa asuvan ystäväni Marian kanssa vesijuoksemaan Mäkelänrinteelle. Mulla on tapana hakea se, koska olen aina myöhässä. Mutta hihii!
Oven takana odottikin iso joukko mun lempi-ihmisiä. Voi että, olin taas ihan pakahtua onnesta!
Shokkelosta toivuttuani pääsin ruokien kimppuun, ja kaverit olivat todella laittaneet kysta kyllä, ruuat oli taivaallisia!
Oli ihanaa paistatella kaikkien keskipisteenä ja horista vauvajutuista kerrankin luvalla (koko raskausajan mulla on ollut semmonen sensuuri-seppo kuiskimassa korvaan, että älä vaivaa ihmisiä liikaa näillä preggojutuillasi, ettet menetä kaikkia ystäviäsi, toki tämä blogi on poikkeus!).
Ensin pelattiin semmosta vauva-sanaselityspeliä, jonka ansioista moni mun ystäväni oppi uusia sanoja, kuten maidonkerääjä ja Apgar-pisteet.
Sitten meidän äbä veti semmosen suloisen runotehtävän: Ensin joukossa kiersi paperilappuja, joihin kirjoitettiin aina sana, mikä tuli edellisestä sanasta mieleen (aiemmat sanat oli taiteltu piiloon), ja lopulta kaikille jäi lappu, jossa oli kymmenisen satunnaista sanaa. Niistä piti kirjoittaa runo mulle, Josille ja baby Thukkaselle.
Ja voi että, vaikka aikaa oli vain noin vartti, niistä runoista tuli ihan superihania! Siteeraan tässä muutamaa suosikkiani, kaikki runot menevät tietenkin vauvakirjan väliin.
Sunnuntai täynnä iloa ja kardemummaa,
talvi saa turkin kasvamaan,
vatsa paisuu kuin pullataikina...
Annan korvapuustia paineilleni.
Voi olla läheisyyttä ilman lady shaveriakin!
*
Kohta hän saapuu,
odotettu Baby Thukkanen,
kuin pienen pieni villasukkanen.
Aurinko ja onni
suurempi ilo kuin useampi tonni.
Viisas isoäiti sanoi,
kun ruokki kesällä kukkoja ja kanoi:
älä huoli jos vauva puklaa,
istu ajas ja ota sulkaa.
Illan jälkeen uusi aamu,
lähempänä kesä, talvi vain kaukainen haamu.
Oh Julia!
Vauvamahasi pyöreä kaari
kun rohkeuden jännittämä jousi,
seikkailun odotus.
Ja väillä elämä on keittiö,
jossa tanssii aamupäivän aurinko
ja kello soittaa etydin,
vanukasfanfaarin
uusien alkujen valssin,
marssin tulevaisuudelle.
Ja jokainen sekuntiviisarin
herkkä sointi
hellä käsky herkutella
hetkillä tässä ja nyt.
*
Vapaus vaihtuu seikkailuun
haahuilu vieraaseen rutiiniin
pelottavan uuteen
ihanan tuntemattomaan
Turvaverkko ottaa vastaan
jos öisin möröt ryömii koloistaan
ja muutos on kerralla liikaa
Ensikohtaamisella sen huomaa
kun uusi katse aukeaa
onnea on niin monenlaista
mutta sulle juuri tämä on parasta.
Lopuksi mä sain avata ihan mielettömän ihania lahjoja. Mun siskoilta Sofialta ja Lotalta sain esimerkiksi vanukaskakun (vaippakakku 2.0), mikä oli jotain tajunnanräjäyttävää! (Ne tuntevat mut niiiin hyvin.)
Baby sai niin mahtavia vaatteita, että mä en vain malta odottaa, milloin pääsen pukemaan niitä sen ylle. Tähän mennessä on ollut vain pakko hypistellä niitä päivittäin.
Stokken flexibath-kylpyamme on täydellinen meidän piskuiseen vessaan, ja no, kuten varmasti moni tietää, 2010-luvulla syntyneestä lapsesta ei tule yhteiskuntakelpoista ilman Sophie la Girafe -lelua (kiitos Katri, että estit toimillasi meidän lapsen potentiaalisen syrjäytymisen!).
Lahjat olivat niin övereitä, että tuli vähän semmonen olo, että nyt kyllä sain liikaa. Mutta laitan varmasti hyvän kiertämään, kun jonain päivänä on näiden naisten baby showereiden aika!
Olin myös ihan superotettu siitä, että baby Thukkanen sai lähetyksen Portugalista saakka, kun Ässä-täti oli tehnyt aidolla Saara Helkala -fontilla (mun lempifontti koko maailmassa) kauniin julisteen. Meni seinälle!
Tuntuu niin hienolta, että baby Thukkasen elämässä on jo nyt niin iso määrä ihmisiä, joihin se voi luottaa ja joista se voi saada turvaa.
Kiitos rakkaat! <3
Ihanat naiset kutsuilla, eli
Aino, Heini, Paula, Ippi, Kassu ja Manne
Äbä (eli mun äiti), Maria, Kapu, Sofia, mää, Elppu, Lotta (ja hänen bebe eli baby Thukkasen serkku) ja Katri
(Raisa ehti lähteä ennen potrettihetkeä)
Kuvista kiitos:
Kastehelmi Korpijaakko ja äbä (Johanna Ailio)