Blogihaaste: Kolme hyvää

Tulin tosi onnelliseksi, kun Mua rakasteletko yhä vai mitä liikettä siellä down underissani tapahtuu, Kustaa? -blogin Tiia haastoi minut ihka aitoon blogihaasteeseen. Tällaisia ei enää kamalasti näe, joten tämä oli arvokasta! Ideana on kertoa kolme hyvää. Mennään heti asiaan.

Kolme hyvää asiaa päivissäni: Raisan näkeminen työhuoneella, Alpun halaaminen päiväkodissa, iltasarjan näkeminen viimeisenä illalla.

Mun arki on tällä hetkellä tosi kivaa. Aamulla on ihana mennä työhuoneelle ja tavata Raisa, jonka kanssa keitetään mustat kahvit ja sitten vitsaillaan oikeastaan koko loppupäivä. Niinä päivinä kun mulla on hakuvuoro, on maailman siisteintä nähdä Alpun naamalla riemastunut ilme, kun se bongaa mut päiväkodin pihasta. En usko, että olen koskaan nähnyt kenenkään naamalla niin ilahtunutta ilmettä siitä, että hän näkee juuri minut. Sitten se hyppää mun syliin, kikattaa ja rutistaa poskensa mun poskea vasten. Se on ehkä paras tunne, mitä elämällä on tarjota. Toki tämä hetki kilpailee sen hetken kanssa, kun Alpun nukahdettua avaan läppärini, haen joko jätskiä tai vanukasta ja alan katsoa millon mitäkin iltasarjaa. Se on täydellistä rentoutumista se.

Kolme hyvää asiaa minussa: kokonaisuuksien hahmottaminen, kunnianhimoisuus, hupsuttelu.

Musta on ihanaa ottaa joku iso kokonaisuus haltuun, tutkailla sitä monesta eri näkökulmasta, lukea aiheesta paljon ja liittää se aiempaan opittuun. Sitten kykenee ymmärtämään monenlaisia mielipiteitä ja pystyy osoittamaan empatiaa suuntaan ja toiseen. Vaikkapa historia ja taloustiede ovat tällä lailla vieneet mennessään. Olen myös melko kunnianhimoinen, mikä näkyy vahvana itsekurina saada jotain epämiellyttäviä ja raskaitakin hommia hoidettua, jos ne motivoivat. Välillä tämä toki lipsuu orastavaan työnarkomaniaan, mutta vielä ollaan plussan puolella. Toisaalta kaikenlainen hassuttelu, itsestään huumorin heittäminen ja ylipäänsä nauraminen on parasta mitä tiedän. Toivon aina, että kaikki haastateltavatkin rentoutuisivat ja alkaisivat vitsailla vähäsen ihan vain, jotta minulla olisi hauskaa (okei, ei ehkä silloin kun joku kertoo mielisairautensa puhkeamisesta, tai no, miksei silloinkin, riippuu ihmisestä). Vaikkapa eilen, kun Kristiina Halkola alkoi puhelimessa vitsailla nuoruutensa köyhyydellä, oli aivan mahtavaa nauraa sen kanssa, vaikka aihe olikin vakava. 

Kolme hyvää asiaa elämässäni: Tiki, voimabiisit, FB-chatit

Me ollaan sovittu taas ensi lauantaiksi treffivuorokausi Tikin kanssa ja olen odottanut sitä jo monta viikkoa. Siitä tulee vaan niiiin kivaa. Myös arjessa Tiki on paras. Yksi päivä kun me riideltiin, Tiki ilmaantui hetken päästä huoneeseen ja sanoi: "Okei. Sovitaan, että molemmat olivat äsken täysin mielivaltaisen narsistin uhreja." Sen jälkeen ei oikein voi olla kovinkaan ärsyyntynyt. Toinen elämään iloa tuova juttu on se, kun laittaa sairaan hyvän biisin soimaan (nyt vaikka N.E.R.D:in ja Rihannan Lemonin) ja tuntee itsensä kovikseksi. Lisäksi Facessa on meneillään pari jo vuosia jatkunutta ryhmä-chattia, jotka tuovat miltei joka päivään jotain hyvää.  

Kolme hyvää asiaa tänä vuonna: kirjat, työt, valaistuvat illat ja toivo.

Tänä vuonna kirjoitan kaksi tietokirjaa. Se on aika siisti homma se! Ylipäänsä kaikki työhommat ovat olleet hirveän kivoja ja antaneet paljon uutta. Mutta eniten tällä hetkellä sielua kutkuttaa se, että kevättä aistii jo silloin tällöin ilmassa. Haaveilen niin paljon erilaisten nesteiden juomisesta erilaisissa ulkotiloissa: Kahvia Helsingin kahvipaahtimon terassilla, skumppaa puistossa, rommia purjeveneessä, olutta Vallilan kallioilla ja gatoradea jossain juoksutapahtumassa (oisko se sitten tällä kertaa Naisten kymppi?). 

Kolme hyvää asiaa blogissani: kommentit, rahahommat, pikku toilailut.

Kommenttiketjut ovat totta kai parasta koko hommassa. Vaikka tähän lapselle sijoittamista käsittelevään postaukseen tuli älykästä, oivaltavaa ja monta eri näkökulmaa esiin nostavaa kommenttia. Sen lisäksi että raha-asioista kirjoittaminen on ollut tosi kiinnostavaa, se on avannut yllättäviä mahdollisuuksia. Ja toisaalta musta on tosi kiva, ettei tämän blogin tarvitse olla mikään mega vakava, pelkästään politiikkaa, taloutta tai yhteiskunnan epäkohtia käsittelevä alusta, vaan välillä (tai siis todella usein) voi horista menemään milloin mistäkin mieleen juolahtaneesta tai tapahtuneesta. 

Kolme hyvää bloggaajaa, joiden toivon vastaavan kysymyksiin:

Haastan samaan mun luottofeministit eli Bluestocking-blogin Minjan ja Emmi Nuorgamin sekä mun luottovisualistin Visual diaryn Saaran.

FACEBOOK // INSTAGRAM // BLOGLOVIN