Kompleksinen äiti vauvojen värileikissä

vauvojen värileikki4.jpg

vauvojen värileikki5.jpg

vauvojen värileikki6.jpg

vauvojen värileikki7.jpg

vauvojen värileikki8.jpg

vauvojen värileikki10.jpg

Mun on kerrottava teille yksi vähän häiriintynyt paljastus itsestäni. Olin luullut, ettei tämä liittyisi äitiyteen, mutta jo vain se liittyy.

Mulla on lähtökohtaisesti melko terve itsetunto ja aika hyvä itseluottamus. Ajattelen yleensä, että handlaan monet asiat ja olen ihan pätevä niissä jutuissa, mitä teen. Paitsi mitä tulee kaikkeen, mitä tehdään käsillä. Ruuan laittaminen, taiteen tekeminen, ompelukoneen käyttö, kaikenlainen DIY-nikkarointi. Olen totaalisen paska! Kadehdin aina hirveästi niitä, jotka osaavat. Ja vertailen itseäni muihin ja itken verta.

No, oltiin tuossa Kiasmassa vauvojen värileikissä. Se on semmoinen muutaman tunnin tuokio, jossa sekoillaan vauvojen kanssa tietyllä teemavärillä. Meidän väri oli punainen. Ensin vaavit saavat vähän käpälöidä punaisia esineitä, sitten katosta laskeutui punaisia ilmapalloja, sitten vähän heiluteltiin punaista isoa liinaa niiden yllä. Lopuksi päästiin itse asiaan eli taiteen tekemiseen.

Vauvat saivat plääbiä A3-paperille kaikenlaista moskaa. Pilttiä, jotain muuta sörsseliä ja sitten jotain marjajauhetta. Alppu oli vähän että "what is this shit" ja jaksoi vähäsen siinä heilua. Sitä kiinnosti enemmän muut vauvat kuin oma taide.

 

Ja sitten tullaan tähän sairaaseen osuuteen. Katsokaa tuota alinta kuvaa. Vasemmanpuolimmainen teos on jonkun toisen vauvan taide. Oikeanpuolimmainen on meidän vauvan luomus. Mulle iski taas se huono itseluottamus! Aloin vertailla!

"Tuon vauvan teoksessa värit ovat ilmaisuvoimaisia, kontrastit puhuttelevat katsojaa. Sommittelu on tyylikäs, keskellä paperia kutkuttelemassa katsojan silmää. Viestii sanomaa jostain suuremmasta. Selkeitä intertekstuaalisia viittauksia abstraktia ekspressionismia edustaneisiin taidemaalareihin, esimerkiksi Jackson Pollockiin. Kommentoi myös hienosti meneillään olevaa yhtenäiskulttuurin fragmentoitumista. Mestariteos."

Kun taas mun ohjauksessa syntynyt teos: "Hieman pliisu, ei kovin harkittu kokonaisuus. Soseet levitelty vähän miten sattuu ilman sen suurempaa ajatusta taiteen taustalla. Keskinkertainen tekele."

Pitää vissiin tsempata tässä vanhemmuudessa ja kannustamisessa. 

 

Lue myös:

Äiti taidenäyttelyssä: ilmeisesti kaikki naiset imettävät

 

 

 

Previous
Previous

Vinkit Thaimaa- road trippiin vaavelin kanssa

Next
Next

Mokkapalat potenssiin kymmenen!