Kun tänään äänestätte, muistakaa että...

Ehkä olette äänestäneet jo ennakkoon, mikä on tietenkin mahtavaa! Tärkeintä on, että äänestätte näissä vaaleissa.Pidin perjantain Äänestys-IG-liven, johon pyysin kysymyksiä liittyen äänestämiseen ja ilmastoon. Koska olen tässä ennen vaaljea tehnyt WWF:n kanssa yhteistyötä, he lupasivat antaa asiantuntijoitaan käyttöön ilmastoon ja luontoon liittyvissä kysymyksissä. Sain kysymyksiä kymmenittäin, ja voipi olla, että siinä liven tiimellyksessä ihan kaikki pointtini eivät avautuneet täysin järjellisesti. Siksi ajattelin nyt nostaa vielä muutaman tärkeän aiheen tuolta esiin.Lukuohje: jos et jaksa lukea kaikkea paasaustani, tsekkaa nuo isolla laitetut kohdat.Ovatko päättäjät ottaneet ilmastonmuutoksen aikuisten oikeasti vakavasti?Periaatteessa kyllä, käytännön tasolla ei. Joulukuussa kahdeksan eduskuntapuoluetta sitoutui siihen, että nyt suomi pyrkii tähän 1,5 asteen lämpenemistavoitteeseen. Huom! Kyse oli eduskuntapuolueista, myös jotkut pienpuolueet, jotka eivät ole (vielä) eduskunnassa, ovat sitoutuneet tuohon, kuten Feministinen puolue. Kaikki puolueet ovat myös viimeisen puolen vuoden aikana parantaneet omia ilmastolinjauksiaan, jotkut myös ihan viime viikkojen aikana.No, Ympäristö- ja kehitysjärjestöjen Korvaamaton-kampanjan tekemän selvityksen mukaan kaikki puolueet eivät kuitenkaan vielä ole sitoutuneet sellaisiin toimenpiteisiin, joka olisi linjassa tuon 1,5 asteen tavoitteen kanssa. Eduskuntapuolueista vain vasemmisto ja vihreät ovat oikeasti luvanneet niin konkreettisia päätöksiä, että tähän oikeasti päästäisiin. Seuraavassa aallossa tulevat SDP ja RKP. Sipilän hallituksen politiikka oli ilmastolle haitallista (lisää asiasta täällä), ja sen puolueet näyttäisivät kyselyn perusteella jatkavan samalla linjalla.Mutta! Kun pidämme aiheesta ääntä, niin toivon mukaan myös nämä  puolueet ottavat homman tosissaan ja ryhtyvät toimiin.

Jos haluat tosi nopean tsekkauksen aiheesta, niin katso Hiilivapaan Suomen kiltteysmittaria.

Äläkä äänestä noita punaisella vilkkuvia puolueita.Mikä on vasta-argumentti sille, että isossa mittakuvassa Suomen päästöt ovat mitättömät?Tämä klassikkokysymys esitetään lähes joka keskustelussa, joten tässä muutama vasta-argumentti, jolla voidaan laittaa itsekkäiden mulkkujen suut suppuun.Meidän suomalaisten nykyinen keskimääräinen päästömäärä per henkilö on moninkertainen esim. intialaisiin verrattuna. (Miksi kaikkia on yhtäkkiä alkanut kiinnostaa intialaiset?!)

Suomalaisten päästömäärä on myös isompi kuin EU:ssa keskimäärin.

Länsimaiden ylikulutuksella on myös oma osuutensa: kehittyvissä maissa päästöt lisääntyvät osin sen takia, että siellä tuotetaan tavaroita suurimmaksi osaksi muiden kuin heidän itsensä kulutettavaksi. Eli meidän! Tämänhetkisten päästöjen lisäksi tulee myös huomioida historiallinen vastuu, eli aiemmat, kumulatiiviset päästöt, jotka pysyvät ilmakehässä pitkään ja ovat pitkälti länsimaiden aiheuttamia. Jos onnistumme tekemään asioita hyvin, se kyllä kiinnostaa maailmanlaajuisesti, eikä Suomen pienuus ole este. Samanlainen menestys kuin suomalainen älypuhelinosaaminen aiemmin, tai suomalainen peruskoulumalli, voisi olla suomalaiset ilmastoratkaisut. Voisimme näyttää maailmalle, kuinka olla fossiilivapaa hyvinvointivaltio!Miksi syyttävä sormi osuu aina ilmastonmuutoksessa maatalouteen?Jotta ilmastotavoitteisiin päästään, tulee päästöjä Suomessakin vähentää jyrkästi seuraavan kymmenen vuoden aikana kaikilla sektoreilla. Myös maataloudella on merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Maatalouden kokonaispäästöt (mukaan lukien energiankäyttö ja maankäytöstä johtuvat hiilidioksidipäästöt) nousevat viidennekseen Suomen päästöistä.

Ruoantuotannon tukijärjestelmää tulisi uudistaa niin, että se tukisi lihantuotannon vähentämistä ja kotimaisen kasviproteiinien tuotantoa.

Myös ruoan kulutusta voidaan muuttaa kasvispainotteiseen suuntaan ohjauskeinoilla, esimerkiksi julkisten hankintojen kautta. Ikävä kyllä julkinen keskustelu on kärjistetty lähes pelkästään lihaveroon, vaikka ruoantuotannon ja -kulutuksen kokonaisuuteen voi ja pitää vaikuttaa monella toimenpiteellä. Maatalouteen liittyen pitäisi esimerkiksi lopettaa suopeltojen raivaus ja ennallistaa alueita maaperäpäästöjen hillitsemiseksi. Ympäristötukijärjestelmää voisi tehostaa ja lisätä ympäristötoimenpiteitä kaikkien maataloustukien ehtoihin.Fossiiliset polttoaineet autoissa yes or no? Ja miten tämä asia ratkaistaan, kun Suomessa asuu paljon väkeä maakuntien haja-asutusalueilla, ja siellä ei kulje julkiset. Toisaalta kaikilla ei ole varaa uuteen sähköautoon. Fossiilisten polttoaineiden käyttäminen on suurin syy ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen, joten ilmastotavoitteisiin ei päästä, ellei niistä luovuta. WWF kannattaa Suomen ilmastopaneelin linjausta kieltää uusien fossiilikäyttöisten polttomoottoriautojen myynti 2027.Sähkö- ja biokaasuautot ovat ratkaisu silloin, kun kevyt tai julkinen liikenne ei ole vaihtoehto. Sähkö- ja biokaasuautojen käyttöä voi edistää monilla poliittisilla päätöksillä, esimerkiksi rajaamalla julkiset autohankinnat pääsääntöisesti täyssähkö- ja biokaasuautoihin ja uudistamalla työmatkatuet (työmatkakuluvähennys, autoedut ja pysäköintituet) kannustamaan kevyen ja julkisen liikenteen ja sähkö- ja biokaasuautojen käyttöön.Näiden toimenpiteiden kautta markkinoille tulisi nopeammin käytettyjä sähköautoja. Vertaus siihen, ettei kaikilla ole varaa ostaa uutta sähköautoa, on ontuva: eiväthän nytkään yksityiset ihmiset pääsääntöisesti osta uusia autoja, vaan käytettyjä.Poliitikot voisivat vauhdittaa latausinfrastruktuurin parantamista lainsäädännöllä. Biokaasupuolella on paljon käyttämätöntä potentiaalia: tärkeää olisi tukea biokaasun tuotantoa, biokaasuasemien rakentamista, sekä kaasuautoksi muuntamista.Saastuttaja maksaa -periaatetta noudattaen fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan autoilun ei pidä olla halvempaa, fossiilisten polttoaineiden verotuet liikenteessä pitää lopettaa ja ohjata nämä varat vähäpäästöisen liikenteen kehittämiseen.Liikenteen polttoaineista puhuttaessa on myös tärkeää huomioida kestävien bioresurssien rajallinen saatavuus. Suomalaisia tähteitä, jätteitä ja sivuvirtoja on vain rajallisesti saatavilla, joten biopolttoaineita ei pitäisi tuhlata henkilöautoliikenteeseen, vaan suunnata sinne, missä korvaavia vaihtoehtoja ei ole helposti tarjolla, esimerkiksi raskaaseen liikenteeseen, meriliikenteeseen ja lentoliikenteeseen.Liikennekeskustelu valitettavan usein typistyy polttomoottorikeskusteluksi, vaikka olisi paljon muitakin asioita, joista pitäisi keskustella.Kaupungistuminen jatkuu, liikennekulttuuri muuttuu, palvelulähtöisyys ja yhteiskäyttö tekee läpimurtoa. Tämä muuttaa paljon sitä, kuinka paljon ja millä tavoin suomalaiset liikkuvat. Suomessa on alueita, joilla henkilöautoja tullaan tarvitsemaan myös tulevaisuudessa, mutta Suomessa on myös paljon potentiaalia vähentää yksityisautoilun ja ajoneuvokilometrien määrää.

70 % suomalaisista asuu kaupunkialueilla ja 3 kilometrin matkoista 60 % tehdään yksityisautolla.

Olisikin tärkeää, että liikenneratkaisuista puhuttaessa keskityttäisiin vahvasti investointeihin kevyeen ja julkiseen liikenteeseen, mukaan lukien raideyhteyksien parantaminen. (Olen mukana myös Tunnin juna -kamppiksessa, joka ajaa tunnin mittaista junamatkaa Turun ja Helsingin välille.)Miten sitä kivihiiltä voi korvata esim Helsingissä? Pitää nostaa huomattavasti rakennusten energiatehokkuutta – siis moninkertaistaa energiatehokkuusinvestoinnit. Ja lämmöntuotanto enimmäkseen lämpöpumpuilla, hukkalämpöjen hyödyntämisellä, mahdollisesti geotermisellä energialla ja lämpövarastoja hyödyntämällä. Bioenergiaa joudutaan käyttämään myös jonkin verran, mutta sen määrä pitäisi pitää todella vähäisenä, koska sitä ei ole paljoa kestävästi saatavissa ja sen ilmastohyödyt ovat kyseenalaiset.Mihin olet valmis?Instassa on kiertänyt hieno #olenvalmis-haaste, johon aion itsekin osallistua. Sen pointti on ilmaista, että vaikka joistain kivoista asioista luopuminen voi tuntua tuskalliselta, niin meidän on silti vain tehtävä niin ja keksittävä jotain hyvää siihen tilalle. Me itse luomme oman todellisuutemme ja sen, mikä elämästä tekee merkityksellistä. Uskon, että elämä voi olla edelleen nautinnollista, vaikka omassa arjessa söisi huomattavasti vähemmän lihaa, lentäisi harvemmin, veroja nostettaisiin hetkeksi jotta Suomeen saataisiin uudenlaista infraa ja energiantuotantojärjestelmiä. Joka tapauksessa monien ihmisten täytyy seuraavien kymmenien vuosien aikana siirtyä uudenlaisen elinkeinon harjoittamiseen, ilmastonmuutoksen torjunta voitaisiin nähdä myös bisnesmahdollisuutena.Tällä hetkellä kaikki perustuu siihen, että materiaalisen hyvinvoinnin pitäisi kasvaa koko ajan, mutta se, että kasvaako siinä samalla oikeasti ihmisten onnellisuus, on kiinnostava kysymys.Minä olen valmis kaikenlaisiin muutoksiin, mutta tuntuu tärkeältä tietää, että niillä on merkitystä. Ja niillä on merkitystä, jos massat ovat mukana, jos muutokset lähtevät systeemitasolta eivätkä jää minun yksittäiseksi pikku piiperryksekseni. Systeemitasolla tarkoitan Suomen päättäjiä ja mielellään myös ihan EU-tason päätöksiä, niillä alkaa olla jo sen luokan merkitystä, että asiat muuttuvat globaalisti. (Mistä tulikin mieleen, että allekirjoittajaa Ilmastoveivi 2019, siihen menee alle minuutti, ette tarvitse edes verkkopankkitunnuksia.)Tästä syystä aion äänestää puoluetta, joka ajaa isoja muutoksia ilmastonmuutoksen torjumisen puolesta. Jolle se on ensiarvoisen tärkeää, koska näin se on. Meidän tulevaisuutemme näyttää ankealta, jos emme juuri nyt ala toimia rivakasti.Ystävät, käykää äänestämässä!Sitten tärkein kysymys:Missä ja miten aiotte nauttia vaalikahvinne tänään? Kuvat: Olen viimeisen parin vuoden aikana tehnyt vain lähi-matkoja, ja elämänlaatu on ollut kyllä silti kohdillaan. Ai että Punkaharjulla olo oli taivaallinen (siitä isompi postaus myöhemmin).Lue myös:Aion äänestää luonnon puolesta4 asiaa, joita vaadin eduskuntavaaliehdokkaaltaniAllekirjoita Ilmastoveivi 2019