Luukku 15: Bussi on köyhille
Nauroin tänä aamuna yksin ääneen, kun luin Hesarista jutun ”Valtuutettu vaatii autoja Espoon katukuvaan”.
Siinä oli ihan mahtavia laineja Espoon kaupunginvaltuutettu Ulla Palomäeltä (yllätys yllätys: kok).
Palomäki haluaa, että katuja levennettäisiin, jotta Espooseen saataisiin lisää parkkipaikkoja.
”En voi ymmärtää, miksi niitä autoja ei haluta sinne kadulle. Silloinhan ne ihmiset elävöittäisivät niitä, liikkuisivat autolta tai takaisin autoon.”
Koska mikään ei ole yhtä eläväistä kuin parkissa oleva auto. Ja välillähän joku saattaa kävellä sinne autoonsa. Katukuva on suorastaan vilisee elämää!
Mutta ongelmahan piili tässä:
”Tällä tavoin ei ainakaan saada asukkaiksi kovin varakkaita ihmisiä. Se varallisuus korreloi auton omistamisen kanssa.”
Näinhän se menee. Köyhät ne pyörällä liikkuu, syrjäytyneet ja juopot bussilla. Metrolla menijä on tuskin ikinä maksanut senttiäkään veroja.
Mutta ehdottomasti jutun paras one-lineri oli tämä:
”Eihän kukaan lähde omalle kesämökille julkisilla.”
Nimenomaan! Vain mieleltänsä täysin kieroutunut ihmisraunio lähtee mökkeilemään junalla tai vuokra-autolla. Kuka hullu sellaista tekisi?! (Minä.) Ei mutta, musta on virkistävää välillä huomata, miten erilaisissa todellisuuksissa sitä elänkin joidenkin ihmisten kanssa.
Kuva: Ystäväni Katarina ja Anja ilahtuivat kerran jonkun vandaalin tavutuskyvyistä.
ps. Anteeksi eilinen joulukalenterin missaus, sairaus on syönyt mua kuin leipää.
Hyvän mielen absurdin joulukalenterin edelliset osat:
2. luukku: panhuilu tunteiden tulkkina
4. luukku: kulttuurikodin kasvatti
5. luukku: parhaat Wilma-merkinnät
7. luukku: suuren suuri puurokauha
8. luukku: Timpsin snäppijoulukalenteri
10. luukku: snapsin siemailijat
12. luukku: julhälsningar från Haga