Luukku 4: Eläkeläinen, katse pois omasta navasta
Olen seurannut syvän järkytyksen vallassa entisen demarikansanedustaja Kimmo Kiljusen kansalaisaloitetta siitä, että työeläkeindeksi muutettaisiin palkkatasoindeksiksi. Toisin sanonen: eläkkeitä pitäisi nostaa huomattavasti nykyistä voimakkaammin, koska rahaahan siihen kuulemma löytyy. Tunnen ihmisiä, joiden mielestä tämä olisi oikeus ja kohtuus. Yllättäen nämä ihmiset ovat juuri siirtymässä eläkkeelle.
Eilen Hesarissa oli Anni Lassilan mitä mainioin juttu aiheesta. Ja koska mulla on nyt tämä Hauska fakta -kalenteri meneillään, poimin jutusta mun mielestä valaisevia tietoja.
1. Noin 4,2 miljoonasta äänioikeutetusta 1,4 miljoonaa (kolmasosa) on eläkkeellä. Ja määrä vain kasvaa. Tässä olisi kiva äänestäjäkunta Kiljuselle.
2. Tällä hetkellä eläkkeet maksetaan pääosin työnantajien ja palkansaajien työeläkemaksuista. Ei siis mistään jo maksetuista rahastoista. Rahastoissa on toki rahaa, 180,7 miljardia euroa. Jos käytettisiin vain näitä rahoja, ne riittäisivät vain seitsemäksi vuodeksi. Sitä paitsi tulevaisuudessa eläkkeelle jää yhä hyvätuloisempia (isommat eläkkeet) ja pidempään eläviä (pidempi aika maksaa) ihmisiä.
Yhdellä taloustieteen luennolla proffa kuvasi asiaa hyvin: Eläkejärjestelmä on kuin ravintola, jossa voit syödä niin pitkään kuin huvittaa ja jättää laskun niille, jotka tulevat syömään seuraavana iltana. Itse olet nimittäin maksanut edellisen illan ruokailijoiden laskun.
3. Eläkkeiden nostamista perustellaan sillä, että eläkeläiset ovat niin köyhiä. No eivät kyllä todellakaan kaikki ole. Esimerkiksi noin 13 prosenttia eläkkeensaajista saa Kelalta myös asumistukea. Miksei voida nostaa keskitetysti heidän eläkkeitä? Miksi pitäisi nostaa kaikkien eläkkeitä samassa suhteessa, jolloin suurta eläkettä nostavat saisivat entistä enemmän rahaa?
4. Tällä hetkellä palkkaa ja eläkettä verotetaan yhtä paljon. Jos palkkoja aletaan verottaa voimallisesti enemmän, meiltä katoaisi työpaikkoja eli veronmaksajia. Hehheh: jos eläkeläisiä alettaisiin verottaa enemmän, meiltä tuskin katoaisi eläkkeennostajia siltikään.
5. Oikeasti kannattaa miettiä, miten eläkeläisten hoiva- ja hoitokustannnukset maksetaan - se on huomattavasti tärkeämpi kysymys (mun mielestä myös eläkeläisten kannalta) kuin se, nouseeko eläke pari prosenttia.
Nyt eläkkeelle jäävät ihmiset ovat saaneet yhteiskunnalta aika paljon. Luultavasti hyvän koulutuksen, katkeamattoman työuran ja koko ajan kasvaneet edut. Mitä me 1980-luvun lopulla syntyneet ollaan saatu? Paljon, ilman muuta. Mutta myös lamaleikkaukset (kahdesti!), ison annoksen epävarmuutta tulevaisuudesta, rikkonaisen työuran ja ennen kaikkea vahvan epäilyksen siitä, maksaako kukaan meidän eläkkeitä.
Eli Kimmo Kiljunen, tiedoksi vain, että tuo on katalaa eläkeläisäänten kalastuelua! Toivottavasti suurin osa eläkeläisistä ei ajattele ihan yhtä itsekkäästi vain omaa napaa vaan myös sitä, miten heidän jälkeensä tulevat "ravintolan asiakkaat" saavat vatsansa täyteen.
Hauska fakta -joulukalenterin edelliset luukut:
1. luukku: Mitä Googlehaut kertovat parisuhteesta?
2. luukku: Parempaa kuin kehitysapu