Mikseivät naiset koodaa?

naiset ja teknologia 1.jpg

 

Mun lokakuu oli harvinaisen innostava. Tein silloin aika suuritöistä juttua Trendiin siitä, miksi nettiä on tekemässä niin vähän naisia ja mitä siitä seuraa. Juttu julkaistiin joulukuun Trendissä ja koska aihe oli netti, niin tietenkin myös Lilyn puolella. Sen voi lukea täältä.

Kävin juttua varten isossa Women In Tech15 -tapahtumassa (suosittelen!), haastattelin kolmea huippupätevää naista, juttelin kymmenien ihmisten kanssa (monien koodareiden ja netin kanssa työskentelevien miesten kanssa), luin Tuuti Piipon mainion Futuremakers-kirjan ja paljon nettiartikkeleita aiheesta. 

Yksi ongelma jutun teossa kuitenkin koko ajan rassasi mua ja myös mun haastateltavia. Periaatteessa me kaikki uskotaan siihen, että miesten ja naisten välillä ei ole sen suurempia eroja. Siksi tuntuu jotenkin väkinäiseltä väittää, että "kyllä nettiä pitäisi olla tekemässä naisia, koska silloin netti olisi parempi paikka". Ja sitten heti perään todistella, että naiset ja miehet on pohjimmiltaan aika samanlaisia. Mitä väliä sillä sitten on, kuka sitä nettiä rakentaa?

Mutta on sillä. Ihmisiä kiinnostaa ratkaista sellaisia ongelmia, joita niille itselleen tulee vastaan elämässä. Ne haluaa tehdä sellaisia palveluja, joista ne ajattelisi itsekin tai niiden läheisten hyötyvän. Ja mun mielestä naisilla ja miehillä on joihinkin asioihin eri näkökulmat. Ja muun muassa tästä syystä olisi hyvä, että nettiä, joka on kuitenkin ihan hiton iso osa meidän elämää – hemmetti sentään, meikkis viettää netissä desktopilla kahdeksan tuntia arkipäivässä + puhelinsurffailut ja eri sovellusten ronklailut – niin on sillä väliä, onko sitä käyttämääni maailmaa ollut suunnittelemassa pelkästään miehet vai myös naiset. 

 

naiset ja teknologia 2.jpg

 

Nimimerkki Lullah oli käynyt kommentoimassa jutun alle kiukkuisesti:

”Kyllä niitä naisia sinne tietotekniikan puolelle mielellään otetaan opiskelemaan, mutta kun ei hae. Sinne vaan kaikki ihan vapaasti samalle viivalle kaikkien hakijoiden kanssa, parhaat pääskööt ja pärjätkööt.”

Tätä en kiellä eikä kiellä juttukaan. Tässä vaiheessa mun on pakko vetästä tämä humanistien lempilause esille:

Kulttuuri on konstruktio.

Se, millaisessa kulttuurissa me eletään ja millaisia totuttuja tapoja me noudatetaan, on täysin rakennettua, mikään Jumala ei ole niitä taivaasta meille tiputtanut. Harva asia maailmassa vain on luontaisesti jollakin lailla, vaan yleensä kaikkeen on syynsä. On kiinnostavaa etsiä näitä syitä, purkaa niitä osiin ja tätä kautta miettiä, miten kyseistä asiaa voisi muuttaa parempaan suuntaan.

Joskus auttaa jo se, että jonkun asian sanoo ääneen. Kuten nyt sen, että Suomessa ainoastaan 22 prosenttia teknologia-alan työntekijöistä on naisia. Jo asian toteaminen saattaa herättää pohtimaan koko hommaa.

Kun kyselin koodarikavereiltani, kuinka monta naiskoodaria ne tuntee, moni muisti ehkä yhden tai kaksi. Mikseivät naiset sitten ole hakeneet koodaamaan? Suomihan on harvinaisen vapaa maa!

En väitä, että jutussa on löydetty kaikkia syitä tähän, mutta pääpiirteissään ajatukset olivat nämä: Tyttöjä ei samalla lailla kannusteta tietokoneiden pariin, ne mielletään edelleen poikien jutuksi, ja nämä on sellaisia pieniä nyansseja opettajien, opojen, vanhempien tai vaikka Hollywood-elokuvien puheissa, ei mitään "VAIN POJAT KOODAAVAT" -julistuksia. Olisi kivaa, että meillä olisi enemmän Lisbeth Salander -tyyppisiä vahvoja roolimalleja naisille ohjelmoinnin saralta. Sanotaan esimerkiksi, että sen jälkeen kun (siihen aikaan ihan mahtava ja edistyksellinen) Ally McBeal -sarja alkoi tulla telkkarista, oikikseen alkoi hakea enemmän naisia.

Netti on myös pitkään ollut naisvihamielinen paikka, eikä tämä seikka varsinaisesti ime naisia alalle.

Lisäksi aikaisemmin feminiiniseksi miellettyjä piirteitä (disclamer: tällaistakin on tosi vaikea sanoa, koska ihan yhtä lailla näitä piirteitä löytyy miehistäkin), kuten empaattisuutta, herkkyyttä ja intuitiivisuutta, ei ole alalla kamalasti arvostettu. Nyt asiat on muuttumassa. Tänä aamuna btw ilahduin, kun luin Hesarista, että Financial Timesin mukaan naisten johtamat yritykset ovat merkittävästi kannattavampia

 

naiset ja teknologia 3.jpg

Keinoja sille, miten tällaista "nörttimies"-kulttuuria voitaisiin vähän rikkoa ja näin saada niitä naisia alalle, on paljon. Lukekaa ne jutusta.

Mä tiedän, että nämä naismies-aiheet herättävät ihmisissä aina ihan kamalasti raivoa. Ehkä se iskee johonkin ihmisen sisimpään. Ainakin aihe koskee meitä kaikkia, koska jokaisella meistä on jonkinlainen suhde sukupuoleen. (En siis edes sano, että jokainen meistä kokee olevansa mies tai nainen, koska mulla on ystäviä, jotka eivät koe olevansa kumpaakaan.) Näin ollen tästä asiasta jokaisella on usein joku mielipide. Ihmisiä ärsyttää se, että ne ulkopuolelta tai yläpuolelta luokitellaan johonkin geneeriseen ryhmään, kuten miehet tai naiset. Yleensä ihminen haluaa kokea olevansa yksilö. Lisäksi se, että joku tökkii jotain totuttua ajattelutapaa, voi raivostuttaa. Siksi vaikkapa Emmi Nuorgamin lelupohdinnosta nousi semmonen geitti.

Nämä on kuulkaas hankalia juttuja! Enkä sano, että jutun tekemisenkään jälkeen mulla olisi vastauksia kaikkeen, mikä liittyy naisiin techissä.

Musta yksi tärkeä pointti kuitenkin jutussa oli se, mitä Pia Erkinheimo sanoi: ”Naisten verkostoituminen ei tarkoita sitä, että puhuttaisiin naisasiaa vaan sitä, että tehdään bisnestä yhdessä.” Eli en mäkään jaksa ikuisesti mistään naisasiasta puhua, eikä jaksa kukaan muukaan. Mieluummin tehdään ja mennään! Mutta ensin nämä asiat pitää sanoa ääneen.

 

Mutta kysyn vielä teiltä, osaatteko sanoa, miksei naiskoodaajia ole niin paljon kuin miehiä?

 

 

Previous
Previous

Luukku 8: Timpsin snäppijoulukalenteri

Next
Next

Luukku 7: Suuren suuri puurokauha