Neljä tylsintä keskustelunaihetta ikinä

omena.jpg

Unet

”Näin viime yönä unta, jossa puhuin valtiovarainministerin kanssa eriarvoisuudesta.” Ooo! Sinä olet niin älykäs, että jopa alitajuntasi miettii poliittisa asioita öisin, oletpa etevä!

Älkää ikinä milloinkaan tulko selittämään unianne minulle. Unet ovat aivojen roska-astia, miksi kaataisitte sen sisällön minun päälleni? Jos romaanissa aletaan kertoa henkilön unesta, hyppään välittömästi seuraavalle aukeamalle. Mikäli kirjailija ei kykene selittämään hahmonsa sisäistä maailmaa ilman, että pitää horinoida unista, niin huonosti menee.

Poikkeus:

Okei, jos näette unta minusta, niin sitten voitte kyllä kertoa, että mitä minä olen siinä puuhaillut. Koska siinä mainitaan minä!

mätä omena.jpg

Oma tapa käyttää sosiaalista mediaa

”Minulla oli aiemmin tapana käyttää paljon enemmän Facebookia, mutta nykyään olen siirtynyt enemmän Instagramiin…” Kroooooh pyyyyyyh! Minullakin oli ennen tapana kuunnella musiikkia cd-levyiltä, mutta nykyään kuuntelen Spotifytä. Breaking news!

Poikkes:

Jos olet nähnyt hyvän klipin YouPornista, niin kerro ihmeessä lisää.

omena2.jpg

Populaarikulttuuriin kohdistuva nostalgia

”Muistatko vielä, kun televisiosta tuli Onnenpyörä?” Muistan. Se johtuu siitä, että en kärsi dementiasta. Joo, on kivaa, että meillä on jaettu kokemus siitä, että molemmat ovat katsoneet Onnenpyörää lapsena, mutta 1990-luvun tv-sarjojen listaaminen ei ole erityisen kiinnostavaa.

Poikkeus:

Jos asiasta on kulunut 50 vuotta, niin sitten saa puolestani jo nostalgisoida, koska kyseessä voi olla kiinnostava kulttuurihistoriallinen tieto. Tosin se, että joka kerta älypuhelinta käyttäessä kertoo, miten ”vielä 1950-luvulla oli lankapuhelin”, ei kamalasti herätä mielenkiintoani.

omena3.jpg

Harrastus, jota minä en harrasta

Kalastus, pokeri, frisbeegolf, kiipeily, joogaretriitti. En harrasta, ei kiinnosta. Toki jaksan kuunnella hetken aikaa jostain yksittäisestä onnistumisesta ja iloita toisen puolesta, mutta jos lähdetään menemään yhtään yksityiskohtaisempaan jorinaan, niin minä siirryn pääni sisällä johonkin ”onnelliseen paikkaan”. Esimerkiksi työstä on huomattavasti kiinnostavampi keskustella kuin satunnaisista harrastuksista.

Poikkeus:

Jos harrastat jotain omituista, kuten sota-ajan puhdetöiden keräilyä (Olli Kleemola, jaksan kuunnella omituisia edesottamuksiasi loputtomiin!) tai kauhuelokuvien katsomista (etenkin, jos puhutaan kauhuelokuvien juonista), olen valmis keskusteluun.

 

Tulkaa koska vain puhumaan minulle säästä tai joukkoliikenteen epäkohdista, kunhan ette puhu sanallakaan unistanne!

 

Mistä aiheista te ette jaksa keskustella?

 

Kuvassa: On olemassa hedelmällisiä keskusteluja ja sitten on mätiä omenia.

 

Lue myös:

Lomakuvien esittelemisen säännöt

Kuka näistä turistikuvaajista sinä olet?

 

 

JULIAIHMINEN FACEBOOKISSA

 

 

Previous
Previous

Mitä randomimpaa sen parempaa

Next
Next

Piparkakut ja lapsoset