Pojat on poikia (tai muuten tulee turmio)

humpuuki.jpg

Humpuuki rehottaa.

Vai mitä mieltä minun pitäisi olla opetushallituksen uusista ohjeista vai pitääkö olla mitään mieltä?

Poikia ei saisi kutsua pojiksi, eikä tyttöjä tytöiksi. Vaan etunimellä. Oi aikoja, oi tapoja. Haloo, onko siellä pytingissä valot päällä?

Minä kerron teille sinne pytinkiin, mitä tapahtuu, kun opetushallituksen ohjeet tasa-arvon edistämiseksi toteutuvat kouluissa:

 

Ensimmäisellä viikolla naisten ja miesten sukuelimet lakastuvat pois. Lisääntyminen loppuu ja ihmiskunta painuu unholaan. Vain torakat jäävät nakertamaan sukupuolitietoisten luokkahuoneiden pulpetinkulmia.

Toisella viikolla pojat alkavat pukeutua vaaleanpunaiseen, kuten he tekivät 1900-luvun alussa. Tämä johtaa välittömästi siihen, että koko muukin yhteiskunta taantuu aikaan ennen maailmansotia. Kaduille alkaa ilmaantua häkäpönttöautoja ja ihmiset ryhtyvät käyttämään typerän kuuloisia 1900-luvun alun slangisanoja, kuten flöntti ja kniiga.

Kolmannella viikolla seitsemänvuotiaat lopettavat tyttö- ja poikabakteerien pelkäämisen, jolloin nämä kaksi vuosituhansia erillään ollutta bakteerikantaa yhdistyy kohtalokkain seurauksin. Ennennäkemättömällä tavalla riehuva pandemia tappaa miljoonia ja taas miljoonia. Ihmiskuntaa odottaa tuskainen tukehtumiskuolema, kun hengitysteihin kasvaa sukuelinten muotoisia visvasyyliä.

Neljännellä viikolla joku videokuvaa, kun yläkoulun opettaja lausuu hävyttömän lauseen: "Hei tyttö, tulepas tänne." Videopätkä ladataan internettiin, jossa se leviää kansallisessa mediassa aiheuttaen syvän paheksunnan aallon. Pahoinvointi huipentuu Tuomas Enbusken pikkunäppärään kolumniin.

Viidennellä viikolla pojat alkavat leikkiä nukeilla, mikä johtaa muovintuotannon eksponentiaaliseen kasvuun. Tarvitaan kipeästi lisää öljyvaroja, eivätkä edes Greenpeacen mastossa roikuskelevat aktivistit pysty estämään arktisten alueiden öljynporausta, sillä kansan mielipide on kääntynyt siihen, että ilmastomuutoksesta viis, pojille niitä nukkeja nyt. Kun öljyonnettomuus sitten saastuttaa Pohjoisen jäämeren, öljy valuu Lappiin saakka. Paikallinen Action Man -figuurilla leikkivä tyttö sytyttää vahingossa öljyesiintymän tuleen. Liekit jylläävät neljäkymmentä yötä ja neljäkymmentä päivää tuhoten kaiken tieltään kuin Egyptin kymmenen vitsausta. 1940-luvun Lapin polttaminen on vaivainen tulitikkuleikki verrattuna tähän hävitykseen. Tätäkö varten sotiemme veteraanit ovat taistelleet?!

 

Juliaihmisellä on kutsumus olla perusjärjen ääni. Me emme lähde tällaisiin vouhotuksiin mukaan. Mikähän kansanvaltainen valtuutus tähän on olemassa? Ei mikään.

 

Kuvassa: Meloni, jolle ei todellakaan sovi omenan lippis päähän

 

Lisää humpuukin rehotusta tämän plokin Facebook-sivulla

 

Lue myös:

Sukupuolittuneet (ja muutenkin vähän kummalliset) vauvojenvaatteet

 

 

 

Previous
Previous

Leaf peepingiä Suomenlinnassa

Next
Next

Tätä puolison ei tarvitse tietää