Puolivälissä helpottaa eli raskausviikot 19–23
Juhuu! Olen onnistunut pääsemään jo puolivälliin raskauttani näissä raskauspostauksissa. Tiedostan, että on aivan absurdia käydä näitä enää tässä vaiheessa läpi (kun vauvani on jo 10 kuukautta), mutta nyt ajattelin vetäistä spurtin ja saada sarjan päätökseen ennen kuin vauva täyttää yhden vuoden.
Raskausviikko 19: Lööbasin läpi pikkujoulukauden
Joulukuun alussa oli paljon pikkujouluja, mutta minä kävin vain yksissä, Noin viikon studion pikkujouluissa. Niistäkin lähdin pois ennen yhdeksää, koska tuolloin piti tehdä Insta Livejä Melkein kaikki rahasta -podiin aina iltaisin.
Tällä viikolla tein yhden Food Market Herkun blogiyhteistyön, ja käsi sydämellä, en ajatellut että näyttäisin mitenkään erityisen raskaana olevalta.
En ollut jaksanut kertoa blogissa raskaudestani, sillä minulla oli niin paljon muitakin asioita kirjoitettavana, etten vain ehtinyt keskittyä raskaus- tai vauva-aiheisiin. Närkästyin aika paljon, kun jengi alkoi kysellä suoraan, olenko raskaana. Kirjoitinkin aiheesta myöhemmin postauksen: Ihmiseltä ei kuulu kysyä, onko hän raskaana. End of story.
Mutta muuten alkoi olla jo aika hyvä mieli!
RV 20: Sukupuolenpaljastusjuhlat epäonnistuivat
Minun oli tarkoitus pitää ironiset sukupuolenpaljastusjuhlat, mutta ne epäonnistuivat: en saanut tietää ultrassa lapsen sukupuolta.
Sain tietää, että Didi on tyttö vasta toukokuun lopulla, kun hänet nostettiin minun syliini.
Näin jälkikäteen ajateltuna homma meni juuri niin kuin pitikin. Ja juhlissa oli joka tapauksessa super kivaa, söimme vanukasta (sekä sinistä että punaista), skoolasimme ja juttelimme vauvasta.
RV: 21 Joulu kotona
Ennen joululomaa me oltiin Tikin kanssa riidelty todella paljon. Liian iso työmäärä, liian pieni unimäärä, uhmaikäinen 2-vuotias ja raskaus itsessään johti siihen, että olin tosi kärttyinen. Siskoni Sofia pelasti meidät ennen joulua: Hän otti Alpun pariksi tunniksi hoitoon, me mentiin Tikin kanssa lähibaariin (Paavaliin), ja puitiin kaikki asiat kunnolla. Oli paljon väärinkäsitystä ja sen semmoista. Kun ilma oli puhdistunut, loma oli ihan sikana helpompi ja kevyempi aloittaa.
Hihii, jouluna vedin tiukan mekon ylleni, ja kyllä se vatsa sieltä taisikin alkaa vähän näkyä. Olin niiiin rentoutunut! Nukuin pitkiä unia, hengailin Alpun kanssa sekä Helsingissä että Turussa, nautin lomasta.
Tosin kun tuota videota katsoo, niin huomaa, että olin myös vähän väsynyt 2-vuotiaan kanssa sekoiluun loman päätteeksi.Päätimme viettää joulun kotona niin, että puolet ajasta olimme meillä ja puolet Sofian luona. Se oli ihanaa!
RV 22: Uusi vuosi, uudet päätökset
Olo oli toiveikas. Tunsin luissani, että vuosi 2019 tulisi olemaan ihanista ihanin, ja olin oikeassa! (Ja voi miten nyt tuntuu vielä vahvemmin, että 2019 oli huippu – jos vertaa vuoteen 2020.)Kirjoitin tuolloin päiväkirjaani (suluissa kommenttia)
Päätöksiä 2019: Priorisoin ystävien näkemistä töiden yli. (Tapahtui.)
Priorisoin liikuntaa. (Ei tapahtunut.)
Olen ymmärtäväisempi Tikiä kohtaan. (Tapahtui.)
Jatkan iltaisin telkkarin katsomista blogin kirjoittamisen sijasta. (Tapahtui, katsottiin keväällä 2019 aivan sairaaaaan hyviä tv-sarjoja Tikin kanssa: A very English Scandal, Babylon Berlin, Sorjonen, Invisible Heroes. Ah vaikka mitä!)
Lisää elokuvissa käymistä iltaisin. (Alettiin Sofian kanssa käydä Redin Cinamonissa iltaisin, se oli ihanaa!)
Ainakin kahdet treffit Tikin kanssa ennen kuin vauva syntyy. (Tapahtui, oli ihanaa!)
Haluan nähdä lisää vanhoja ystäviäni. (Yhyy, ei tapahtunut, en vaan ole saanut nähtyä mun yliopistoaikaisia kavereita, vaikka ovat edelleen tosi tärkeitä.)
Kaikin puolin vähemmän stressiä. (Tapahtui!)
Tuohon aikaan sain myös blogiin jotenkin tosi nihkeitä kommentteja, joista tuli usein paha mieli. Ne kuitenkin jotenkin kummallisesti loppuivat Lilyn uudistuksen jälkeen, kiitos ja ylistys. Mietin tuolloin blogin lopettamistakin, mutta onneksi en tehnyt kohtalokkaita päätöksiä, kun tämä kuoriutui taas tosi kivaksi työn harrastamiseksi.
RV 23: Palasin töihin, rennommalla asenteella
Oli kiva palata töihin, kun tiesin, että maaliskuun lopussa jäisin äikkärille, eli tässä olisi vain kolmen kuukauden mukava spurtti edessä. Kerroinkin heti vuoden alussa julkisesti raskaudesta, mikä oli siitä kiva, että nyt se toden totta alkoi jo näkyä kaikille. Lisäksi aloin itsekin olla aiheesta paljon innostuneempi kuin vielä syksyllä.
Lisää fiiliksiä voi katsoa alla olevalta videolta:
Raskausviikot 19–23
Lue raskaussarjan kaikki osat:
RV 0–4 positiivinen raskaustesti!
RV 5–8 fyysinen ja henkinen romahdus
RV 9–12 ensimmäinen ultra ja unohdettu vuosipäivä
RV 13–18 Alppu saa tietää tulevasta sisaruksestaan
RV 19–23 puolivälissä helpottaa
RV 24–30 humpuuttelua ja hyvää mieltä