Raskauden rasvasuositus

Täytyy sanoa, että olen elämässäni nähnyt enemmän raskausarpia lihavien miesten berberooksissa kuin vatsoissa, joiden sisällä temmeltää vauva. (Siis sellaisissa tilanteissa, joissa rekkamiehen hymy on virnistänyt mun näköpiirissä pyytämättä ja yllättäen – en ole erityisesti elämässäni pyrkinyt kyseisten berbereiden kosketuspintaan).

Kuitenkin, tämän takia musta koko sana raskausarpi on vähän harhaanjohtava. Veikkaan, että ne pahimmat arvet raskaudesta tulee sinne, minne ei näe, vaikka käyttäisi kuinka valuvia lökäpöksyjä. Eli sieluun!

No ei nyt. Mutta joka tapauksessa. Mulla ei ole mitään raskausarpikammoa, eikä ne näytä mun mielestä mitenkään erityisen pahoilta. Musta rokonarvetkin voivat olla ihan seksikkäitä (Tommi Korpela, anyone?).

Aloitin kuitenkin vatsani ihon rasvauksen raskausviikolla 16, koska silloin huomasin ekan kerran, että pientä pullistumaa oli tapahtunut. Inspiroiduin tästä Lähiömutsin rasvapostauksesta. Ensin tsekkasin mun uudella suosikkisovelluksella, CosmEthicillä, onko noissa rasvoissa mitään myrkkyjä (on muuten ihan superkätsä sovellus näin raskaana, olen ajanut kaikenmoisia muitakin kosmetiikkojani sen läpi, vaikken nyt olekaan vältellyt parabeeneja hullun lailla). 

Päädyin sellaiseen komboon, että rasvaan illalla vatsan kookosöljyllä ja aamulla tommosella Body Shopin Green Tea -rasvalla. Tämä siksi, että ei haittaa, vaikka yökkäri tuoksahtaisi vähän eltaantuneelta ruuanlaitolta, mutta office-lookiin se ei sovi. Tähän mennessä homma on toiminut kuin rasvattu (ehhhehhheh!), eikä venymiä ihossa ole näkynyt, joten ainakin näiden kahden rasvan yhdistelmää voin suositella lämpimästi. Lisäksi iho voi muutenkin mukavan pehmeästi.

No, mitä luultavimmin koko tämä rasvausepisodi on silkkaa plaseboa ja se, tuleeko niitä arpia vai ei, on geeneistä kiinni. Musta tuntuu, että olen tämän geeniruletin voittaja, koska siskolla tai äidilläkään ei tullut ihoon mitään jälkiä raskauksista (äbällä on neljä lasta, siskolla tähän mennessä kaksi). Ja jottette ajattelisi, että olen syntynyt kultageenilusikka suussa, niin vaikka olen iho-geeniruletin voittaja, olen kuitenkin hävinnyt mm. unettomuusgeenilotossa aika pahasti –  paasaan tästä saatanallisesta vaivasta joskus myöhemmin.

Ennemminkin käytän noita rasvoja siksi, että haluan tehdä jotain tämän raskauden aikana. Sillee tiettekö fiilistellä, että mun vatsani täällä kasvaa, hohhoo! Etenkin alkuvaiheessa, kun kasvu oli piinallisen minimaalista, tuo rasvaaminen toi vauvan vähän todellisemmaksi. Nykyään se on kiva rutiini, jossa aattelen, että bebeto saa vähän kohdunulkoista hierontaa samalla. 

Ei mun vatsa kyllä edelleenkään erityisen iso ole. Voisin ihan hyvin sanoa, että kyse on liiasta kaljan juomisesta. Sitä paitsi musta tuntuu, että tuo vatsa voi näyttää ihan eriltä eri vuorokaudenaikoihin (eli riippuen siitä, paljonko oon syönyt).

Mutta katsotaan, miten käy. Nyt olen viikolla 25+6, eli vielä olisi 14 viikkoa aikaa kasvatella tätä kaveria.

Kuvat raskausviikoilta 23–25. Viimeisessä kuvassa olen just vetänyt navan täyteen safkaa ruotsinlaivan buffetissa. Ja kyllä, oman vatsan kuvaaminen on just niin urpon tuntuista kuin näköistäkin.

Mutta hei, suosituksia otetaan mielellään vastaan:

Oletko rasvannut kasvavaa vatsaasi jollain ja jos, niin millä? Onko toiminut?