Sielun siskokset

Se on kuulkaa niin, että matkailu avartaa. Kävin tuossa Tampereella, ja törmäsin siellä tällaiseen vessankoppiin eräässä ravintolassa. Ilahduin tästä syvästi.

Koppi herätti mussa niin monia kysymyksiä: Miksi? Missä tilanteessa? Ketä varten? Kuka kehtaa? Miltä se tuntuisi? Voisiko siinä olla ideaa? Olisiko mikään ennallaan enää sen jälkeen? Mihin se johtaisi? Jäisikö siihen koukkuun? Pitäisikö olla humalassa vai onnistuisiko se selvinpäin? Iskisikö rimakauhu? Tuntuisiko sen jälkeen kaikki muu täysin tyhjältä, merkityksettömältä? 

Sitten muistin, että maailmassa on vain yksi ihminen, jonka kanssa olen kyennyt tämän kuvan vaatimaan suoritteeseen. Rippileirillä vuonna 2002 oli huussikoppero, jossa oli kaksi koloa vierekkäin (vain jumala tietää miksi). Minä ja paras ystäväni Katarina lietsottiin toisemme uskomattomiin tiloihin ja päätettiin tehdä se yhdessä. Aku Ankka -lehdet mukana.

Se rippileiri oli anuksesta monin eri tavoin, mutta sitä tekoa mä en koskaan kadu. Ja kun näin tämän wc-kopin, muistin välittömästi meidän riparilla toisillemme hokeman sloganin: Kimppapaska kannattaa aina.

Kysymys kuuluu:

Onko maailmassa ihmistä, kenen kanssa voisit käydä kakkosella rinta rinnan?

Lue myös:

Kirje itseltäni 19 vuoden takaa

Kiusallisuus äänimerkin jälkeen

JULIAIHMINEN FACEBOOKISSA // JULIAIHMINEN INSTAGRAMISSA // JULIAIHMINEN YOUTUBESSA // JULIAIHMINEN BLOGLOVINISSA