Sixten Korkman listaa Suomen talouden plussat ja miinukset

Kaupallinen yhteistyö: Suomen ekonomit

Sixten Korkman kuuluu niihin ihmisiin, joiden tekstit lukee aina, kun sellainen sattuu silmään. Hän on taloustieteilijä, joka kirjoittaa ja puhuu taloudesta hyvin ymmärrettävästi, inhimillisesti ja viisaasti.

Sixten Korkmanilla on iso ihailijakerho, ja minä olen tietenkin vankka jäsen. Hän on siitä kiinnostava ekonomisti, että häntä kuuntelevat ja arvostavat sekä oikealla että vasemmalla olevat ihmiset.

Päätimme Suomen ekonomien Suvi Erikssonin kanssa, että Sixten Korkman on täydellinen vierailija aloittamaan Suomen ekonomien Talouskinkerit-opintopiirin. Hän on sen suuruinen vetonaula, että ihmiset ikään katsomatta haluavat häntä kuunnella.

Haastattelin Sixten Korkmania Suomen ekonomien Talouskinkereissä.

Talouskinkerit syventää talousosaamista

Pieni kertaus Talouskinkereistä (pidemmin puhuin aiheesta edellisessä postauksessa): Kyseessä on seitsemän virtuaalitapaamisen opintopiiri, jossa kussakin käydään läpi yksi luku Helsinki GSE:n tekemää ilmaista ja kaikille avointa Miten talous toimii? -peruskurssia taloudesta. (Helsinki GSE tulee sanoista Graduate School of Economics, se on Aallon, Hankenin ja Helsingin yliopiston yhteenliittymä, eräänlainen Suomen akateemisen talouden huippuyksikkö.)

Suomen ekonomit toivovat, että kun kerran tällainen näin mahtava kurssi on jaossa ilmaiseksi kaikille, mahdollisimman moni sen suorittaisi. Siksi sivuun päätettiin järjestää Talouskinkerit-opintopiiri; tämä kannustaa ihmisiä käymään verkkokurssin aineistoja läpi.

Mutta mennään tapaamiseen Sixtenin kanssa.

Sixten Korkmanilla on tapana puhua taloudesta niin, että muutkin kuin ekonomistit ymmärtävät.

Puhuimme 45 minuuttia Sixtenin kanssa talousosaamisesta, siitä miksi hän kiinnostui aikanaan taloudesta (armeijatarina sulatti sydämeni!), siitä, pitääkö taloustieteilijöiden olla aina tuomionpäivän saarnaajia ja lopuksi yleisö kyseli erinomaisia kysymyksiä. Tallenteen voi katsoa tai kuunnella näin jälkikäteen Suomen ekonomien YouTube-kanavalta, mutta suosittelen, että ilmoittaudutte mukaan Talouskinkereille, niin saatte linkit kaikkiin tapaamisiin.

Ensimmäinen kerta oli ikään kuin intro koko kurssia varten, muuten tulemme puhumaan aina kunkin luvun teemasta. (Ensi kerralla aiheena on markkinat ja hinnanmuodostus, vieraana Merja Mähkä.)

Nostan tähän postaukseen yhden kohdan, mitä jäin miettimään keskustelumme jälkeen.

Suomi on tasa-arvoinen yhteiskunta

“Iso etu on kehuttu koulujärjestelmä. Me investoimme inhimilliseen pääomaan Suomessa paljon, se alkaa perhe- ja lapsipolitiikassa, koulujärjestelmässä ja korkeakoulutuksessa sekä t&k-panostuksissa (tutkimus ja kehitys), niitä pitäisi lisätä mutta niitä tehdään Suomessa kohtuullisen paljon.

Toiseksi, Suomi on suhteellisen tasa-arvoinen yhteiskunta. Sillä on hyvät puolensa. Jotkut sanovat, että se ei anna riittävää kannustinta yrittäjyyteen. Mutta se, että on kohtuullisen rajalliset tuloerot, johtaa siihen, että ihmiset luottavat toisiinsa ja yhteiskunnan instituutioihin enemmän kuin missään muualla.

Tämä johtaa siihen, että olemme YK:n tutkimuksen mukaan erityisen onnellisia. Jotkut sanovat, että tämä vain todistaa, että me olemme vaatimattomia ja tyydymme niin vähän. Mutta ei se näin ole. Jos katsotaan Pohjoismaita, niin kaikki ovat siellä kärjessä, myös Ruotsi ja Tanska – eivätkä ruotsalaiset ole vaatimattomia. Mä tunnen heidät.

Kohtuullisen pienet tuloerot ja kansalaisten luottamus ovat hyvän yhteiskunnan rakenteissa.

Meillä on nuorisoa, joka perustaa yrityksiä, meillä on start-up-buumi , meille tulee maailmalta rahaa sitä rahoittamaan, on se varsin ilahduttavaa. Jahka nuoret ottavat vallan tässä maassa, niin maailma on parempi kuin se, jonka me olemme jättämässä. On paljon ilon aiheita.”

Ikääntyminen on iso haaste

Entäs sitten ne haasteet?

“Kyllä meillä on monenlaisia haasteita. Ehkä se suurin on väestön rakenteen muutos, joka tarkoittaa, että joka vuosi ikäsidonnaiset julkisen menot kasvavat monta monta sataa miljoonaa. Samalla työmarkkinoilla tarjolla olevan työvoiman määrä on vähenemään päin. Tästä Risto Vaittinen on Telasta tutkinut, että Suomen talouskasvun jälkeenjääneisyydestä verrattuna Ruotsiin peräti puolet selittyy sillä, että meidän väestön ikärakenteen kehitys on epäonnisempi kuin Ruotsissa.

Sitten nyt on puhuttu siitä, että meillä on takanamme menetetty vuosikymmen. Meillä on pitkään mennyt todella huonosti. Kansainvälisesti verrattuna Suomen talouden kasvu on ollut äärimmäisen vaatimatonta. Paitsi ikääntyminen, niin meillä oli pitkään tilanne, että tuli erilaisia iskuja. Nokian romahtaminen, Venäjän viennin vaikeudet, paperiteollisuuden näivettyminen, jossain vaiheessa telakkateollisuus oli siinä tilanteessa, että mitään uusia tilauksia ei tullut. Meillä on ollut ulkoisessa toimintaympäristössä monia kielteisiä muutoksia, emmekä ole kyenneet sopeutumaan näihin. Syyttävää sormea voi osoittaa myös työmarkkinoille.

Kyllä meillä näitä ongelmiakin piisaa, mutta kyllä sanoisin kuitenkin, että kokonaisuus on hyvä. Jos lainaisi Simo Salmisen laulua, hän lauloi, Tässä maassa on niin paljon mälsää, mutta siitä huolimatta kansainvälisesti vertaillen tilanne on vähintäänkin kohtuullinen ja minusta voidaan suhtautua luottavaisesti siihen, että sieltä tulee näitä nuoria ihmisiä, jotka optimistisempia, aloitekykyisempiä, ne ei marise niin paljon vaan niillä on enemmän tällaista halukkuuta tekemiseen. Kyllä mä olen optimistinen sen suhteen”, Sixten Korkman vastasi.

Kun tilaisuus oli ohi, Korkman pahoitteli ja kertoi, että hänen on lähdettävä välittömästi, sillä kello 19 Ylellä alkoi Politiikka-Suomi, jota hän halusi päästä katsomaan. (Itse olin toki vanhana nuorisolaisena katsonut ensimmäisen jakson jo Areenasta. Btw, suosittelen suuresti!)

Mitä mieltä olette, ovatko nämä Suomen talouden plussat ja miinukset tällä hetkellä, vai nostaisitteko itse listalle jotain muuta?