Tämän halusin tietää imetyksestä, osa 2
Julpun imetyskoulu täällä jatkuu! Jaan hieman kokemuksiani ja tietämystäni tuleville imettäjille näistä imetysbisneksistä.
”Ottaisin yhden maidon, kiitos”
Vauvat on siitä mystisiä olentoja, että ne osaavat "tilata" itselleen sopivan maitomäärän buubsseista. Toisin sanoen, mitä enemmän imettää, sitä enemmän maitoa tulee. Tilaus tulee kuitenkin vähän viiveellä, eli jos vauva imee tänään tiheästi niin tyyliin huomenna tai ylihuomenna maitomäärä lisääntyy. Rinnat eivät kuitenkaan mene tyhjiin. Ihan ensimmäiset satsit voivat vielä tyhjentää rinnat ja vauva imee välillä tyhjää, mutta sitten kun vain imettää lisää, niin tuleekin seuraava satsi ja siitä eteenpäin.
Vauvojen ruokailutottumukset vaihtelevat
Vastasyntynyt voi roikkua rinnalla koko ajan tai olla viiden minuutin tehoimuri alusta lähtien. Esimerkiksi se, että vastasyntynyt syö neljä tuntia putkeen, pitää vartin tauon ja aloittaa alusta, on ihan normaalia eikä tarkoita, että maitoa on liian vähän. Pääsääntöisesti maitoa tulee tarpeeksi, kun vaan imettää, imettää ja imettää.
Tai sitten maitoa suihkuaa metrin päähän ja kaikki paikat ui maidossa. Siihenkin on kyllä apuja. Paras tapa päästellä liikoja pois on ollut lypsää käsin suihkussa. Pumppaamalla tulee herkästi tyhjennettyä liikaa ja samalla stimuloi maidontuotantoa entisestään. Pumppaaminen/lypsäminen on taitolaji, joten ei kannata hermostua, jos ei heti onnistu!
Tämä suihkuaminen on ollut esimerkiksi mun kohtaloni. Sille on vastenmielinen nimitys: suihkutissi. Toivottavasti en kirjoita tuota sanaa enää ikinä tähän blogiin.
Maitoa ei välttämättä kannata pumpata rintapumpulla ensimmäisen parin viikon aikana, vaikka olo olisi tukala. Se nimittäin vain lisää maidontuotantoa ja kohta siihen maitoon hukkuu, kun keho luulee että tässä imetetään vähintään kaksosia. Perussääntönä on että tyhjentää alussa vaan pakollisen eli niin että pystyy olemaan. Koska se pingotus antaa viestiä rinnoille et kiitos vähempi riittää ja tilanne tasottuu nopeammin.
Vauva voi myös nukkua ja syödä samaan aikaan, eikä vauva ei tukehdu, jos se nukkuu tissi suussa (kunhan äiti ei ole kännissä). On jopa vauvoja, jotka eivät osaa nukkua muuten kuin tissi suussa, jolloin edellisen faktan uskominen on ainoa vaihtoehto, jotta saa itse joskus nukkua. Jeppistä, etenkin ensimmäisinä kuukausina Alppusen intiaaninimi olisi voinut olla syö nukkuessaan.
Illalla kermaa, aamulla litkua
Imetyksessä on vuorokausivaihtelua niin että iltaisin tulee vähemmän maitoa mutta se on rasvaisempaa eli täyttävämpää. Aamuyöstä ja aamulla tulee eniten ja litkuinta maitoa. Jos haluaa lisätä maidon määrää, niin aamuyön imetykset vaikuttaa tehokkaimmin. Sen sijaan iltaisin rinnat voi tuntua tyhjiltä ja vauva olla tyytymätön, mutta se ei tarkoita lisämaidon tarvetta, vaan vauvat nyt vaan yleensä kitisee herkemmin iltaisin. Ja mitä tyhjempää rintaa vauva imee, sitä rasvaisempaa maitoa tulee ja sitä enemmän se lisää maidontuotantoa.
Tiheän imun kaudet wtf?!
En ollut kuullut tiheän imun kausista ennen oman beebon syntymää. Vauvoilla on tiheän imun kausia. Silloin ne tilaa lisää maitoa vähän pidemmälläkin tähtäimellä.
Suomeksi: vauva on kärttyinen ja roikkuu rinnalla koko ajan ja kaikki unet on repaleisia. Tai sitten se menee ohi huomaamatta. Tyypilliset tiheän imun kaudet on 3 vk, 6 vk, 3 kk ja 6 kk kohdalla.
Muistan varmaan ikuisesti, kun Alpulle iski kolmen kuukauden kohdalla tiheän imun kausi. Se ei vain päästänyt mun buubssista hetkeksikään irti KUUTEEN TUNTIIN. Kelatkaapa sitä. Tiki joutui pitelemään pastalautasta mun edessä, josta mä sitten lapoin safkaa suuhun, kun vauva vain halusi syödä. Tämä kausi kesti vain kaksi päivää, mutta se oli aika hossea menoa.
Rintaraivarit, ihanaa
Sitten on myös ilmiö kuin rintaraivarit. Yksi tyypillinen ikä on 3 kk, mutta niitä voi esiintyä koska vaan. On myös pulloraivoa eli pullottelijatkaan ei säästy tältä välttämättä.
Rintaraivareissa vauva on jostain syystä tyytymätön rintaan. Maitoa voi tulla vauvan makuun liian nopeasti tai hitaasti tai sitten vauva haluaisi vain lupsuttaa (eli imeä tyhjää) ja suuttuu kun tuleekin maitoa. Eli vauva voi alkaa imeä ja sitten heti irrottaa ja alkaa itkeä. Ja sitten hamuaa tissin suuhun ja taas irti ja itkua. Rasittava vaihe. Mutta menee ohi!
Pari neuvoa näihin tilanteisiin: voi yrittää vaihtaa rintaa joka kerta, kun vauva irrottaa (toiseen rintaan on ehtinyt kerääntyä taas vähän helposti saatavaa maitoa), voi yrittää huijata tutilla eli laittaa tutin suuhun ja sitten äkkiä rinnan tilalle, voi yrittää imettää kävellessä samalla hyssytellen tai sitten imettää jumppapallon päällä pomppien.
Ihan loppuun haluaisin hieman ylistää imetyksen mahtavuutta. Kelatkaa! Mä olen painanut viimeksi näin vähän joskus LUKIOSSA!!! Ja olen syönyt aivan järjettömät määrät herkkuja: suklaata, karkkia, jätskiä, leivoksia. Elämä on ollut elämisen arvoista!
Tuon yllä olevan kuvan olen ottanut joskus viime keväänä (tämä postaus on ollut luonnoksissa yli puoli vuotta). Siinä mulla on paljon enemmän kaksoisleukaa kuin nykyään (tsekatkaa vaikka tästä). Siksi suunnittelen imettäväni lastani parikymppiseksi saakka. Tai matkustavani aikakoneella keskiaikaiseen kuninkaalliseen hoviin imettäjäksi, joka vain imettää ja vetää bisseä 20 vuotta putkeen. (Turun linnan kierroksella opin, että keskiajalla janojuoma oli olut, eikä tuolloin ollut myöskään mitään ikäviä alkoholirajotteita häiritsemässä imetyksen ja dokailun kultaista komboa.)
Lue edellinen osa imetyshorinoitani:
Tuleeko jollekin mieleen jotain kysyttävää imetyksestä? Jos, niin mä voin yrittää vastailla tai sitten konsultoin tätä mun lääkärikaveria, joka on ollut mun henk koht "imetyksen tuki ry".