Unelmien kellojensiirto

Ööö okei. Me käytiin lauantaina Tikin kanssa tämmönen supervoimaanunut keskustelu, että nyt kun kellot siirtyy, niin mepä muutetaan lapsosten unirytmi kerralla meille sopivaksi. Elikkäs että molemmat nukahtavat aina klo 20, kun kerran aiemmin etenkin Alppu on nukahtanut ysiltä. Oikein innostuttiin, että jos tässä onnistutaan, niin meillä on iltaisin aikaa sekä lukea että kattoa telkkaria yhdes. Mä oikein mehustelin, miten heti kello 20–21 minä luen Donitsitaloustiedettä ja sitten 21–22 katsotaan Le Bureaun kolmostuokkaria.Oltiin ihan Dr Philleinä: Today is going to change our life course.No niin.Kun maanantai-iltana vanhempi lapsonen makasi hereillä sängyssä vielä kello 22.30 (uni ei tullut, koska hänellä oli mielessä relevantti pelko siitä, että sisko tipahtaa laavaan ja heittää henkensä), saatoin hyvästellä sekä telkkarin että kirjan että elämäniloni.Mutta niin se on, että jos pyytää universumilta jotain vanhemmuuteen liittyvää edistysaskelta, niin luultavasti universumi farttaa naamalle semmosen hieman eltaantuneen ”söin eilen nepalilaisessa" -pröötin ja nauraa päälle.Onneksi tänään on taas uusi ilta ja uudet yritykset!