Liikaa rahaa, liian vähän sijoituskohteita
Kaupallinen yhteistyö: Suomen Ekonomit
Juttelin Aleksi Lumijärven kanssa siitä, mihin pitäisi sijoittaa, jotta siirryttäisiin fossiilisista vihreään energiaan mahdollisimman nopeatsi.
Onnistutaanko me pitämään planeetan lämpeneminen alle 1,5 asteessa? Entä onnistutaanko me vähentämään maapallolta samalla absoluuttista köyhyyttä? Nämä kaksi kysymystä valvottavat ihmisiä öisin, ja niitä minäkin mietin jatkuvasti.
Viimeinen Talouskinkereiden kerta oli suoraan sanottuna täyskymppi. Aiheena oli globaalit haasteet, eli juurikin nuo kysymykset, joilla dramaattisesti tämän postauksen aloitin. Ne ikään kuin kiteyttävät ja konkretisoivat taidokkaasti koko edeltävän Miten talous toimii -kurssin tärkeimmät pointit.
Olin niin iloinen, että sain paikalle aivan täydellisen vieraan puhumaan näistä jutuista. Aleksi Lumijärvi on töissä Nordic Development Fundissa program managerina. Hän tietää ammatikseen ilmastosta ja globaalista energian muutoksesta erityisesti investointien kannalta.
NDF taas on pohjoismaiden omistama kansainvälinen rahoitusinstituutio, joka rahoittaa ilmastohankkeita kehittyvissä talouksissa. Toisin sanoen Aleksin duunia on etsiä esimerkiksi ympäri Afrikkaa kohteita, joihin sijoitetaan ensin korkealla riskillä Pohjoismaisten valtioiden rahaa (koska valtiot voivat ja viitsivät ottaa enemmän riskiä, kun tarkoitus on vaikuttaminen eikä vain tuotto), minkä jälkeen yksityiset sijoittajat laittavat hankkeeseen lisää sijoitettua rahaa, kun hanke on todettu sopivan riskin ja tuoton komboksi.
(Jos joku ei ymmärtänyt tätä, niin kysykää kommenteissa ja minä selitän lisää, nämä on järjettömän kiinnostavia ja tärkeitä juttuja, siksi toivon, että mahdollisimman moni miettisi näitä.)
“Olemme kahden maailman välissä” – mihinkään energiaan ei investoida tarpeeksi
Okei, ensin pikakelaus: Köyhyys poistetaan talouskasvulla. Talouskasvu perustuu tällä hetkellä fossiilisten polttoaineiden käyttöön. (Maailman polttoaineista 90 % on fossiilisia, 10 % taas on biomassaa, kuten turvetta, puuta tai eläinten lantaa, uusiutuvat on niin marginaalissa, ettei niille hirveästi prosenttiyksiköitä heru.) Nyt fossiiliset pitäisi saada pikapikaa ajettua alas ja uusiutuvat ylös. Vaan tämä on hankalaa.
Yllättäen Aleksi sanoo, että mihinkään energiaan ei nyt investoida tarpeeksi:
“Globaalisti meillä on se ongelma, että oikein mihinkään energiaan (fossiilisiin tai puhtaisiin) ei olla vuosiin investoitu tarpeeksi, mikä on osasyy myös tämänhetkiseen energiapulaan. Ollaan jumissa kahden maailman välissä.”
Vuoden 2015 aikaisen öljykriisin jälkeen fossiilisiin ei oikein olla enää investoitu. Markkina on epävarmaa, sillä ajatellaan, että mitä jos uusiutuva energia yllättäen räjäyttääkin koko potin. Ongelma vain on se, ettei siihen uusiutuvaankaan investoida tarpeeksi maailmalla.
“Jos pyöristän karkeasti, niin maailma investoi vuodessa 2000 miljardia dollaria energiaan. Siitä 1000 miljardia investoidaan fossiilisiin ja toinen 1000 miljardia uusiutuviin.”
Okei, eli fossiilisiin investoidaan nykyään aika vähän, mikä on sinsänsä hyvä juttu. Mutta uusiutuviin investoiminen pitäisi skaalata valtavasti ylöspäin.
“Tuhat miljardia pitäisi olla neljätuhatta miljardia.”
Kehittyviin maihin on pakko investoida – ja sillä poistetaan myös se köyhyys
Miten energiainvestoinnit sitten vaikuttavat kehittyviin maihin? Aivan valtavasti.
“Jos köyhyyttä halutaan vähentää, niin paras ja ainoa keino on saada niiden taloudet kasvamaan. Se vähentää jokaisessa tuloluokassa köyhyyttä.”
Olisi hienoa, jos kehittyvät maat eivät edes koukkaisi fossiilisten polttoaineiden kautta talouskasvuun, vaan siirtyisivät suoraan vihreään energiaan. Tämä vaatii kuitenkin rahaa – jota länsimailla olisi.
Aleksi sanoi hyvin, että rahan riittävyys ei ole tämän maapallon ongelma. Rahaa on oikeastaan jopa liikaa, minkä huomaa siitä, että sitä valuu kaiken maailman pilipali-bitcoineihin. Rahan pitäisi mennä oikeaan kohteeseen. Ja se kohde on energiasiirtymä. Tuotekehitys, tuulivoimat, aurinkopaneelit, kaikki tämä maksaa.
“Tällä hetkellä kehittyvien maiden puhtaaseen energiaan investoidaan 150 miljardia vuodessa. Luvun pitäisi olla 1150 miljardia dollaria. Ja nyt puhutaan vain energiasta.”
Mikäli kehittyvien maiden absoluuttinen köyhyys halutaan poistaa ja saada aikaiseksi vakaat yhteiskunnat (mikä on siis aivan täysin mahdollinen tavoite, se on itse asiassa YK:n kestävän kehityksen tavoitelistalla numero yksi), niin moneen muuhunkin asiaan pitäisi satsata, kuten kestävien instituutioiden kehittämiseen ja ihmisten (etenkin naisten ja tyttöjen!) koulutukseen.
No niin, ihan koko meidän keskustelua en tietenkään voi referoida tässä blogipostauksessa, sillä jotain pitää jättää myös kuunneltavaksi niille, jotka eivät jostain syystä katsoneet livenä tuota lähetystä viime torstaina.
Suosittelen katsomaan ja suosittelen myös seuraamaan Aleksi Lumijärveä Twitterissä. Energianmurros on yksi niistä isoista jutuista, joita on älyttömän innostava ja kiinnostava tällä hetkellä seurata. (Toki välillä tulee vastaan myös epätoivon fiiliksiä, mutta painetaan ne nyt joulun kunniaksi syrjään!)
Neljä tärppiä Suomen Ekonomien jäsenille
Ja hei, minusta on ollut ihanaa, että Suomen Ekonomit on tosiaankin maksanut minulle siitä, että olen saanut vetää tätä Talouskinkerit-opintopiiriä, joka on avoin kaikille – ei vain ekonomeille. Taustalla on yhteiskunnallinen ajatus: Olisi koko Suomen etu, jos kaikki osaisivat kansantaloutta. Ekonomien Suvi Eriksson, jonka kanssa olen näitä kinkereitä eniten järjestänyt, on suuri korkeakoulutuksen puolesta puhuja ja häntä kiinnostaa valtavasti koulutuspolitiikka – ja se, miten koulutuksen taso pysyy Suomessa laadukkaana. Niinpä meidän yhteistyö on ollut tosi luontevaa.
Mutta niin, tiedän, että minun lukijoistani löytyy monia ekonomiopiskelijoita ja ekonomeja, joten pyysin Suomen Ekonomeja, että mainostakaapa nyt vähän, että minmmosia juttuja teillä olisi jäsenille tarjota. Olen sitä mieltä, että mikäli on ekonomi, kannattaa ehdottomasti myös liittyä Suomen Ekonomeihin.
Tässä muutama vinkki heidän palveluistaan:
Jäsentemme käytössä on Palkkatutka, jolla voi haarukoida palkkatasoa mm. toimialan, tehtävän, aseman ja kokemusvuosien mukaan. Palkkatiedot päivittyvät vuosittain, joten tämä on todella kätevä työkalu palkkaneuvotteluihin ja palkkatoiveen määrittelyyn. Tätä käytetään tosi paljon.
Työnhakutilanteeseen meillä on suosittu CV:n ja hakemuksen täsmäsparraus, jossa uravalmentajan hiotaan uravalmentajan henkilökohtaisella avustuksella hakudokumentit timanttiseen kuntoon. Todella konkreettista hyötyä, jos ei ole esim. hetkeen hakenut töitä eikä ihan tiedä, millaisia hakupapereita nykyisin odotetaan.
Meillä on hillitön määrä tapahtumia laidasta laitaan, sekä kiven kovaa substanssia että viihteellisempää. Esim. ensi viikolla tulossa Juha Tapion ja Samuli Edelmannin striimikeikka Lisäksi jäsenten käytössä on webinaarikirjasto, jossa on satoja tallenteita.
Vaikuttamispuolelta voisi nostaa palkattomien harjoitteluiden vinkkipalvelun. Ajankohtaista on myös turhien kilpailukieltosopimusten rajoittaminen, jota Akava on ajanut vuosikaudet meidän aloitteestamme ja joka meni juuri eduskunnassa läpi. Ekonomeilla on todella paljon turhia kilpailukieltoja työsoppareissaan, ja ne rajoittavat ikävästi uuteen työpaikkaan siirtymistä. Jatkossa työnantajan pitää maksaa kilpailukieltoajalta korvausta.
Kiitos vielä Suomen Ekonomeille Talouskinkereiden mahdollistamisen! Tämä on ollut ihan mahtava projekti.
Ja kiitos ennen kaikkea teille, jotka olette katsoneet Talouskinkereitä, käyneet läpi Miten talous toimii -verkkokurssia ja osallistuneet keskusteluun.
Jos innostut vaikka joululomalla opiskelemaan taloutta, niin suosittelen: Käy aina yksi seitsemästä Miten talous toimii -kurssin jaksosta (avoin ja ilmainen kaikille) ja sen jälkeen kuuntele Suomen Ekonomien sivulta tallenne, jossa puhumme kyseisestä jaksosta asiantuntijavieraan kanssa.
Tässä vielä kaikki edelliset postaukset:
Sixten Korkman ja Suomen talouden plussat ja miinukset
Merja Mähkä ja vaihtoehtoiskustannukset
Niku Määttänen ja ulkoisvaikutukset
