Valmistauduin äitiyslomaan säästökuurilla

Olen valmistautunut kaksi kertaa äitiyslomaan taloudellisesti. Ensimmäisellä kerralla olin palkkatöissä, mikä tarkoitti sitä, etten voinut vaikuttaa omaan vanhempainpäivärahaani mitenkään. Tällä kertaa jäin kuitenkin äitiyslomalle yrittäjänä, joten minun oli mahdollista vaikuttaa maksettavaan summaan omilla päätöksilläni.Saan tällä hetkellä vanhempainpäivärahaa bruttona 2 680 euroa kuussa, mikä on ruhtinaallinen summa verrattuna ensimmäiseen vanhempainvapaaseeni (ja muutenkin, tämä on isompi summa kuin mitä keskivertoäikkäriläinen saa).Mistä summa muodostui?Maksoin YEL-maksua melkein 10 000 euroaNyt kun jäin toista kertaa äikkärille, olin toiminut kaksi vuotta yrittäjänä. Yrittäjälle vanhempainpäiväraha määräytyy sen mukaan, paljonko hän maksaa YEL-maksuja. Vielä silloin kun itse jäin keväällä äikkärille, yrittäjä pystyi määrittelemään summan viimeisen kuuden kuukauden perusteella. Niinpä olisin voinut esimerkiksi nostaa maksua tultuani raskaaksi (ja moni onkin tehnyt näin, jopa Kelasta ovat suositelleet ystävilleni tätä menetelmää). Nyt kuitenkin äitiyspäiväraha alkaa määräytyä sen mukaan, paljonko on tienannut viimeisen 12 kuukauden aikana. (Mikä taas  voi aiheuttaa ongelmia monille friikuille tai määräaikaisissa työsuhteissa oleville.)Olen tähän mennessä maksanut YEL-maksuja sen mukaan, paljonko tienaan. Eli siis pelaan niin sanotusti sääntöjen mukaan: YEL-maksu on määrätty prosenttiosuus itse arvioimasta YEL-työtulosta. Yrittäjä voi kaikessa rauhassa määritellä tämän työn arvon itse, ja itse asiassa suurin osa tuntemistani yrittäjistä määrittelee sen tuon minimin mukaan, eli he maksavat YEL-maksua 1 881 euroa vuodessa (noin 150 euroa kuussa). Ymmärrän tämän, sillä nuo maksut lohkaisevat ison loven yrittäjän tuloista. (Periaatteessa työntekijäkin maksaa samoja maksuja, Tyeliä, mutta hän ei huomaa sitä suoraan palkkakuitissaan, sillä työnanjata hoitaa kyseisen maksun.)Minun tuloni vuodelta 2018 eivät ole salaisuus. Kuten veropäivänä Me Naiset ja pari muuta mediaa uutisoivat (hah, olin tästä niin otettu, että pääsin tällaisiin uutisiin), vuonna 2018 tienasin 52 385 euroa (ja jos summa jaetaan 12,5:llä, saadaan kuukausiansioni, eli 4 190,8 euroa kuussa).Maksoin YEL:iä tämän summan mukaan: 814 euroa kuussa, eli 9 768 vuodessa. Jos katsoo YEL-laskurista, niin tällä summalla saa vanhempainpäivärahaa tuon 2 680 euroa kuussa.Jos olisin ollut yrittäjänä yli neljä vuotta, YEL-vakuutusmaksuni olisi 1 044 euroa kuussa. Kuitenkin ensimmäisen neljän vuoden aikana maksusta saa 22 prosentin alennuksen, mikä on tietenkin mainio juttu minun kannaltani. Alennus on kädenojennus aloitteleville yrittäjille, jotka eivät yleensä tienaa kovin hyvin. (Yrittäjien tulot ovat muuten kiinnostava juttu, täältä voi tsekkaa tilastoa aiheesta.)Voin selittää YEL-maksupäätöksestäni joskus lisää (jos täällä on yrittäjiä joita kiinnostaa), mutta yksi suurimpia syitä maksaa sitä noin paljon oli se, että se on verovähennyskelpoinen vakuutus ­– eli veroprosenttini pienenee, kun maksan YEL-maksua. Kirjoitin Ylelle taannoin artikkelin aiheesta.Säästin vuoden verran vimmatustiMinulla on tällä hetkellä tiillä 11 833,17 euroa. Tähän mennessä minun ei ole tarvinnut koskea tuohon säästösummaan.Saan vanhempainpäivärahaa vielä helmikuuhun saakka. Sen jälkeen tipahdan kodinhoidontuelle, joka on Helsingissä Helsinki-lisän kanssa bruttona jotain 650 euron luokkaa (bruttona). Perusosa on 338,34 euroa kuussa.Tuo on niin pieni summa, että ei sillä kyllä juuri kukaan pysty elämään, mikäli ei ole säästöjä tai perheessä toista aikuista, joka osallistuu kustannuksiin.Vietin todellisen säästökuurin viime vuonna, sillä halusin, että minulla on mahdollisuus olla kotona pidempään kuin sen yhdeksän kuukautta. Karkeasti voisi sanoa, että maksoin itselleni nettopalkkaa kuussa viime vuonna noin 2000 euroa (YEL-maksun, verojen ja yrittäjän muiden kulujen jälkeen).Minulla oli jonkun verran rahaa jo säästössä, mutta päätin tehdä vielä säästöspurtin ennen äikkärille jäämistä. Niinpä säästin kuussa noin 300–500 euroa äikkäriä varten. Nyt rahaa on niin hyvin, ettei minun tarvitse miettiä talouden kannalta, koska on täytyy palata töihin. Monet kaverini ovat joutuneet palaamaan töihin ihan vain siitä syystä, ettei ole ollut rahaa olle pidempään lapsen kanssa kotona. (Tästäkin syystä kammoksun keskustelua, jossa jotkut horisevat, että lapsen täytyy olla kotona 3-vuotiaaksi saakka. Monen talous ei yksinkertaisesti kestä sitä.)Jos rahat kuitenkin loppuisivat, niin me voisimme pyytää Danskesta (jossa meillä on asuntolaina) lyhennysvapaita kuukausia, jolloin maksaisimme vain korkoa.Jaamme taloudellisen vastuun perheestäMietimme etukäteen, pitäisikö jotenkin jakaa Tikin kanssa kuluja suhteessa tuloihin nyt vanhempainvapaiden aikana. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että koska lapset ovat yhteisiä, niin molempien pitää osallistua taloudellisesti yhtä paljon.On aivan kestämätön ajatus, että kahden aikuisen taloudessa työssä käyvällä olisi paljon rahaa käytössään ja kotona lasta hoitavalla ei. Jotkut kaverini tekevät esimerkiksi niin, että he laittavat kaikki rahat yhteiselle käyttötilille, josta kaikki jutut maksetaan. Meilläkin on muutama yhteinen tili (ruokatili ja asuntotili), mutta muutoin erilliset tilit.Olemme kuitenkin maksaneet kaiken tällä hetkellä vielä 50/50, sillä suunnitelmana on, että Tiki jää hoitovapaalle huhtikuussa, ja on kotona aina joulukuulle saakka. Hän ei pääse nauttimaan tästä hyvin korvatusta vanhempainvapaakaudesta (paitsi sen isille korvamerkatun kuusi viikkoa), vaan saa pelkästään tuota kotihoidon tukea.Tiki on säästänyt omaa kotona olemisen kautta varten rahee, ja suunnitelma on, että maksamme asumiset ja ruoat edelleen loppuvuoden 50/50. Pidän tätä reiluna, sillä näin lapsen saaminen vaikuttaa molempien tuloihin nyt – ja myöhemmin eläkkeellä.Tosin jos nyt ihan tarkkoja ollaan, niin meillä alkaa olla kyllä aika lailla yhteiset rahat. Makselemme myös omilta tileiltämme lasten juttuja emmekä muista välttämättä tilittää niitä asuntotililtä (jolle kummallakaan ei ole korttia).Viimeistään tämä toinen lapsi on yhdistänyt rahankäyttömme aika totaalisesti.Miten kannattaisi varautua äikkäriin rahan kannalta?Pidän todella tärkeänä sitä, että naiset muistavat muutaman taloudellisen seikan silloin, kun he ovat jäämässä vanhempainvapaalle. Ei pelkästään nykyhetkeä, vaan myös tulevat palkanmenetykset ja eläkevuodet."Tanskalaistutkimuksessa on huomattu, että niin sanottu lapsisakko koskee vain naisia. Äidin tulot laskevat pitkällä aikavälillä 20 prosenttia ensimmäisen lapsen myötä, jos vertaa siihen ettei hän saisi lasta", Kaisa Kivipelto sanoo. Masentavaa.Vanhampainpäivärahalta kertyy vielä ihan ok summa eläkettä, mutta hoitovapaa-ajalta sitä kertyy samalla tavalla kuin jos tulot olisivat 741,90 euroa kuussa. Eli vähän.Lisää tällaista tiukkaa dataa ja vähän vitsailuakin on Taloudellinen mielenrauha -podcastin uudessa jaksossa, jossa olen vieraana. Siinä juttelen kahden ystäväni, sijoittaja Jasmin Hamidin ja Dansken senioristrategi Kaisa Kivipellon kanssa erinäisistä sudenkuopista, joita etenkin naisilla on liittyen lapsiin ja talouteen.Ajattelen, että tilannetta pystyy helpottamaan ainakin jonkun verran, jos keskustelee aiheesta puolison kanssa (mikäli sellainen perheessä on). Hommat pitää hoitaa reilusti.Oikeastaan suosittelen tsekkaamaan koko Taloudellinen mielenrauha -podin. Se on tosi kiinnostava ja mukaansatempaava, koska Jasmin ja Kaisa ovat niin luontevia ja fiksuja jutustelijoita. Nyt siitä on tullut uusi kausi Suplaan.Omaa aihetta liippaa myös Lapsperheen talous -jakso, jossa keskustelevat Lapsikylän kehittämispäällikkö Sanna Välimäki ja Helsingin yliopiston dosentti Anu Raijas.Minulla on myös soft spot rauhoittaviin ekonomistipuheisiin, joten siksi suosittelen kuuntelemaan jakson, jossa ekonomisti Jukka Appelqvist keskutslee Jasminin ja Kaisan kanssa siitä, miten kannattaa varautua taloudellisiin riskeihin. (Jakson kuuntelemisen jälkeen päätin muun muassa lopettaa vihdoin lapsivakuutuksemme, koska koen sen tällä hetkellä ylivakuuttamiseksi.)No, kannattaa kuunnella ihan vaan koko Taloudellinen mielenrauha -podcast. Se löytyy sekä Suplasta että Spotifystä.Lue myös:Vauvani sijoitussuunnitelmaMiksi puhun rahasta ääneen?