Vaunuterroristit Falkullan kotieläintilalla
Mullahan on koko kevään ollut perjantait vapaana, joten olen jatkanut tätä lattemamalifeä tyylipuhtaasti yhtenä päivänä viikossa. Viikko sitten perjantaina oli ihanan lämmin, ja mietittiin Niinan, Ainon ja Pian kanssa, että olisi hauska tehdä joku retki. Mielellään ilmainen!
Kerättiin lista kaikesta kivasta, mitä Helsingissä voi tehdä lasten kanssa ilmaiseksi tai puoli-ilmaiseksi, ja alettiin toteuttaa. Ja koska jaettu ilmainen on edelleen ilmaista, niin minäpä keräilen pikkuhiljaa näitä retki-ideoita tänne blogiin.
Ensimmäisenä oli vuorossa päiväretki Falkullan kotieläintilalle.
Falkullaan pääsee Helsingin keskustasta noin puolessa tunnissa bussilla tai lähijunalla kätevästi. Me mentiin junalla, ja jäätiin Tapanilan asemalla pois. Käppäiltiin siinä neljä naista ja neljä vaunua, ei sentään rinta rinnan, mutta niin, että kaksi olivat vierekkäin. Aurinko paistoi, kadut olivat raukean tyhjät. Jostain syystä usein, kun olen Ainon ja Niinan kanssa liikkeellä, saamme osaksemme omituista huomiota. (Kuten tällöin ja tällöin.)
Ja taas, sellainen elämää nähnyt naikkeli tuli huutelemaan meille: "VAUNUTERRORISTIT! Viette kaiken tilan!" Vastattiin hälle, että näinhän se nimenomaan on ja hyvää päivänjatkoa. Tämä nimitys ilahdutti, joten otimme sen välittömästi käyttöön.
Harmi kyllä kahvila on arkisin kiinni, mutta syötiin kuitenkin eväät sen terassilla. Mun sieluni lennähtelee koko ajan vuoden takaisiin kevätretkiin, jolloin Alppu ja hänen ystävänsä Eippu vain pötköttivät viltillä ja jos oikein villiksi meno yltyi, jompikumpi onnistui kääntymään vatsaltaan selälleen.
Mä en hitto vie tajua, minne tämä aika siinä välissä on mennyt. Tuolla ne nyt kuitenkin käpystelivät menemään, ja meno yltyi välillä todella villiksi.
"Vuohi ei tykkää, että sitä silitetään silmästä." (Mistäs minä sen tiedän, mutta no, tämä on valistunut arvaus.)
"Se on kakkaa, sitä ei kuulu syödä." (Uskoisin.)
"Possut vähän pelkäävät sua kulta. Ne eivät halua, että kiipeät niiden aitaukseen." (Vieritän selvästi vastuun ikävistä päätöksistä muiden niskoille, kuten vuohen ja possukatraan.)
Falkullan eläintilalla oli kaikenmoista elukkaa. Oli niin siistiä päästä näyttämään lapsoselle, että nämä, mitä me ollaan kirjassa nähty, ovat ihan oikeita olemassa olevia asioita. Lammas, porsas, lehmä, hevonen, ankka, pupu, näitähän riitti.
"Mää!" Alppukin osasi kertoa.
Ja kuten sanottua, tuonne voi mennä vierailemaan ja katselemaan eläimiä ihan vapaasti. Todella sympaattinen paikka!
Retki lopetettiin lattemamalifelle tuttuun tapaan, eli kahvilaan. Nyt on annettava 5/5 ja todella vahva suositus. Tapanilan aseman vieressä oleva Rönttösrouva on ihan älyttömän kiva kahvila. Kaunis sisustus, todella edulliset hinnat (iso korvapuusti ja kahvi 3,40 e) ja hirmu ystävällinen palvelu. Valitessani herkuista parasta, Alppu oli kävelemässä ovesta ulos, mutta sitten sellainen mukava nainen nappasi lapsosen kiinni ja piti sille hymyillen seuraa.
Tämä oli superkiva päivä, ja voin ehdottomasti suositella vierailemaan tuolla. Ajattelin, että voisin käydä itse siellä uudestaankin, sitten kun Falkullan omakin kahvila on auki. (Kunhan ei tule mitään korvapuustikatastrofeja.)
Seuraavassa vinkkipostauksessa kerron, mihin kaikkiin Linnanmäen laitteisiin taapero ja hänen hurvitteleva äitinsä pääsevät ilmaiseksi (niitä on monta).
Vinkkaa kiva ilmainen (tai puoli-ilmainen) päiväretkikohde Helsingistä!
Lue viime kesältä Helsingin kivoista rektikohteista:
JULIAIHMINEN FACEBOOKISSA // JULIAIHMINEN INSTAGRAMISSA // JULIAIHMINEN YOUTUBESSA // JULIAIHMINEN BLOGLOVINISSA