Vauva hoitaa ihoansa (ja WELEDA-ARVONTA!)

weleda vauvapakkaus.jpg

Mä olen pyrkinyt olemaan mahdollisimman au naturel beebon ihon suhteen. Toisin sanoen, välttelen viimeiseen saakka sen rasvaamista. Olen käsittänyt, että mitä enemmän vauvan iho hoitaa itse itsensä, sen paremmin se voi. (Tämä siis silloin, kun iho on ns normaali.)

Kun beebo oli noin viikon ikäinen, sen iho kesi miltei kokonaan poijes. Tämä johtui osaksi siitä, että mulla oli ollut niin vähän lapsivettä ennen synnytystä (ja siksi koko synnytys jouduttiinkin käynnistämään). Ajattelin luonnollisesti, että vauva on tuhon oma ja joutuu elämään lopun elämänsä ilman ihoa. No, näin ei käynyt. Yhden kesimisen jälkeen iho on ollut ihan mukavassa kunnossa. 

weleda vauvarasva.jpg

Ensimmäiset kuukauden vaaveli kylpi noin kaksi kertaa viikossa. Jossain vaiheessa kesää tajusin, että sen kanssa on paljon helpompi käydä suihkussa. Aluksi tarvitsin suihkubisneksessä Tikin apua, pian aloin hanskaamaan homman ihan itsekseni. Nykyään saatan melkein joka ilta ottaa pikasuihkun vauvan kanssa, koska se on niin mukavaa. Toki vauvvu kylveskelee edelleen, koska hän tykkää räiskyttelystä niin paljon.

Suihkun lisäksi hygieniaan kuuluu hampaiden harjaus (niitä on nyt neljä!) aamuin ja illoin. Aluksi harjasin ilman vettä, mutta kun neuvolasta kehotettiin hammastahnaan, suuntasin Ruohonjuureen. Ystäväni Tanja vinkkasi Weledan vauvojen hammastahnasta, koska siinä ei oel fluoria ja se ei vaahtoa. Vauva enimmäkseen nielee kaiken suuhun joutuvan, joten tästä syystä en halunnut laittaa sen suuhun mitään moskaa.

weleda vauva.jpg

Koska Weleda oli mulle tuttu merkki, ilahduin, kun Mildh pressin Mia kysyi, haluanko testata Weledan vauvojen ihonhoitotuotteita. Vaikken ole mikään hippi, tuon beebon iholle haluan laittaa vain luonnollisista raaka-aineista tehtyjä mietoja rasvoja ja öljyjä.

Sain testiin Weledan Weather Protection Creamin ja tuommosen hauskan Baby Kitin, jossa on normi ihorasva, vauvaöljy ja vaippa-aluerasva. Nyt olen käyttänyt niitä pari kuukautta. Tuo ihorasva tuoksuu hyvältä, sellaiselta miedon aromikkaalta, mutta kuitenkin tuoksuu, ja se saattaa olla deal breaker jollekin.

Vaippa-aluerasvatsa olen tykännyt enemmän kuin tavan sinkkivoiteesta. Se imeytyy sinkkivoidetta nopeammin, jolloin iholle ei jää sellaisia valkoisia paakkuja, jotka löytyy seuraavan vaipanvaihdon yhteydessä. (Joskin jos olisi oikein hc-ihottumat, laittaisin varmaankin sinkkiä.) Vauvaöljy nyt on vauvaöljy, ne kai on aika samanlaisia kaikki. Teen välillä vauvalle karstahoitoja (laitan päähän öljyä, annan olla noin 15-20 minsaa ja pesen miedolla vauvashampoolla pois). Lisäksi kävin kesällä vyöhyketerapiassa vaavelin kanssa, ja opin sieltä vauvahierontaa. Siihen öljy on omiaan.

Tuota säänsuojarasvaa olen laittanut välillä iltaisin Alpun poskiin, jos pakkanen ja tuuli ovat oikein kulottaneet niitä. Ennen ulos menemistä en laita koskaan rasvaa bebbelle, kun pelkään että se paleltuisi silloin.

Mutta juu! En käytä mitään näistä rasvoista edelleenkään päivittäin, koska pyrin edelleen siihen, että vavvan iho saisi itse korjata itsensä. Mutta välillä on ihan mukava vähän rasvata suihkun jälkeen, jos iho tuntuu oikein kuivalta, etenkin nyt talvella.

Ja sitten tärkein! Mun blogihistorian ensimmäinen arvonta alkaa nyt. Saan arpoa tuollaisen kuvissa olevan Weledan Baby Kitin jollekulle lukijalle. Arvonta päättyy sunnuntaina 11.12. kello 21.

 

Osallistu arvontaan kertomalla lyhyesti, mikä on Mielestäsi hauskin (tai tympein) osuus lapsen hygienian hoitamisessa? Tai vaihtoehtoisesti (Jos sinulla ei vaikka ole lapsoa): mikä on hauskin osa oman hygieniasi hoitamisessa?

(Mun mielestä kivointa on vauvan hampaiden harjaus. Tuo lapso jotenkin kikattelee hysteerisesti aina, kun hammasharja lähestyy suuta. Ja veden juominen lopuksi on oikea riemunumero.)

 

*Sain tällaisen Weleda-setin myös itselleni.

Previous
Previous

Luukku 6: Suomi lukuina

Next
Next

Se on 2000-luku, ei 2000 -luku