Yllätys Chiang Maissa
Heinäsirkat sirittävät pimeässä yössä, Tiki lukee jotain shaissea dekkaria ja Alppu vetää zetoria. Minä istun terassilla paksulla matolla ja fiilistelen kaikkea tapahtunutta. Eli kerron, miten meidän matka on jatkunut Bangkoista.
Lennettiin heti seuraavana päivänä Air Asialla Pohjois-Thaimaahan, Chiang Maihin. Vaavin avulla päästiin VIP-paikoille lentokoneessa (eli meidän nahkapenkit olivat punaiset eikä mustat, muuta eroa ei ollut), luonnollisesti kaikkien jonojen ohi. Perillä otettiin 250 bahtia (noin 3 e) maksava taksi Vanhaankaupunkiin ja asettauduttiin taloksi.
Tässä välissä mun täytyy muistuttaa teitä siitä, kun kerroin viime syyskuussa ystävistäni Ellasta ja Chrisusta, jotka lähtivät maailmanympärysmatkalle. (Ja jotka pitävät täällä Lilyssä aivan mielettömän ihanaa Matkalla kaiken aikaa -blogia). No! Yhtäkkiä meidän hotellihuoneen ovelta kuului koputus, ja BANG! Sen takana oli Ella!!! Chrisu kuvasi kaiken GOprolla, ja veikkaan että materiaali oli aika eeppistä. Tämä hullu kaksikko yllätti mut totaalisesti ilmaantumalla Chiang Maihin. Olin niiiiin onnellinen. Ja tiloissa.
Ne tiesivät johdattaa meidät sellaiseen ihanaan ravintolaan Angel's Secretiin (ehdoton suositus!), jossa tilattiin Pohjois-Thaimaan erikoisuutta khao soita. Nam! Tämä oli tähän mennessä myös ainoa ravintola, jossa on ollut syöttötuoli. Ja vauvalle leluja. Alppu saikin tosi hyvän annoksen paistettua riisiä ja kasviksia.
Illalla Chrisu ja Tiki ottivat überin (on muuten naurettavan halpa täällä Thaimaassa) johonkin underground bissemestaan ja mä menin Elpun kanssa vaihtamaan kaikki kuulumiset meidän hotellihuoneeseen. Ah, että mulla on ollut tuota naikkelia ikävä!
Seuraava päivä aloitettiin Nimmanheimin kaupunginosasta, joka on kunnon hipsterimekka cooleine kahviloineen ja pikku putiikkeineen. Syötiin aamiainen riippumatolla ja tyynyillä löhöillen Rustic & Bluessa (suositus jälleen!). Tämän jälkeen otettiin punainen lava-autotaksi Wat Phra Singhille, 15 kilsan päässä olevalle temppelille, joka sijaitsee korkealla kukkulalla. Jos Jeesus olisi (jostain käsittämättömästä syystä) ilmaantunut sinne, hällä olisi ollut kunnon crossfit-treeni edessä: tuolla temppelissä oli vaikka mitä markkinapöytää ja myyjää, joiden pöydät hää olisi joutunut raivokkaasti kaatelemaan.
Alppu on ottanut tuon kantorepun selkäpuolella reissaamisen täysin omakseen, se tykkää ottaa päiväunensakin nykyään Manducassa. Hyvä näin, koska ei näillä kapeilla ja esteellisillä jalkakäytävillä tee matkarattailla oikein mitään. (Harmittaa ihan sikana, että roudasin ne mukanani, mutta ehkä niitä vielä tarvitsee etelässä?) Se viihtyy siinä huomattavasti paremmin kuin edessä, ja mäkin pystyn ottamaan mun turrevalokuvia rauhassa. Toki välillä se spänkkää mua kaksin käsin selkään, mikäli keskityn zoomailemaan liian pitkäksi aikaa jotain Buddha-patsasta. Kierreltiin temppelissä paljain jaloin tovi, hörpittiin kahvit ja suunnattiin takaisin kaupunkiin. Illalla syötiin night marketissa, mutta niistä bisneksistä ensi kerralla enemmän.
Chiang Mai on kuulemma maailman suurin diginomadien keskus: jengi muuttaa tänne kaikkialta maailmasta tekemään töitä somessa, koodaamaan jne teknologiahommia. Enkä ihmettele, Chiang Mai on kaunis, kompakti, viileämpi ja raikkaampi kuin Bangkok ja kaikin puolin rento kaupunki. Jos viettää vähänkään enempää aikaa Thaimaassa, tänne kannattaa ehdottomasti tulla.
Nyt menen lukemaan vähän lisää Knausgårdin nelososaa. 19-vuotiaan pojan laukeamisongelmat on aina hyvää matkalukemista.
ps. Suosittelen vilkaisemaan Ellan ja Chrisun blogia, joskin siitä nousee kammottava matkakuume.
Thukkasten Thaimaa-kuukausi:
Kuukauden reittisuunnitelma: Ensin pohjoiseen road tripille, sitten etelään rantalomalle
Helsingistä Bangkokiin: 10 tunnin lento vauvan kanssa