Vuoden 2022 parhaat kulttuurihommat

Laitanpa nämä nyt blogiin, kun kerran jaksoin puhelimen muistioon listailla näitä (oikeastaan itseäni varten). Ja tämän jälkeen vuosi 2022 saa vihdoin olla tyystin käsitelty!

Ja siis, etenkään kirjat, leffat sun muut kulttuurin tuotteet eivät ole kaikki ilmestyneet tänä vuonna, mutta minun elämääni ne ovat tulleet nyt.

Kotimainen romaani: Meri Valkaman Sinun, Margot

Minua kiinnostaa tällä hetkellä valtavasti semmoinen teema kuin että miten vanhemmalla on valta vaikuttaa lapseen. Margotissa vanhempi käyttää tätä valtaa hyvin perustavanlaatuisesti: vanhemman kertomiset ja kertomatta jättämiset vaikuttavat siihen, mitä lapsi muistaa hänen varhaisimmista vuosista.

Puhuttiin Meri Valkaman kanssa näistä teemoista keväällä insta livessä, se oli mulle jotenkin tärkeä kokemus. (On btw tallennettuna mun instaani tuo keskustelu.)

Ulkomainen romaani: Alex Schulmanin Malman asema

Sama teema: vanhemman valta lapseen. Schulmanhan kuvaa usein sitä, miten päin helvettiä lapsen psyykeen saa menemään, kun vanhempi on arvaamaton, julma tai muuten vain kykenemätön järkevään kommunikaatioon tai näyttämään positiivisia tunteita. Ai ai, tykkäsin.

Tietokirja: Osmo Soininvaaran 2020-luvun yhteiskuntapolitiikka 

Rakastan sitä, kun yhteiskunnallinen keskustelu ei ole pelkkää nönnönnöö-väärin-väärin-väärin-kritiikkiä, vaan on ratkaisuehdotuksia ja visioita tulevaisuudesta! Soininvaara on lukenut mies, mutta samalla kuitenkin teksti luistaa.

(Osasyy sille, että niin pidin tästä kirjasta on se, että tutustuin Tieto-Finlandia-meiningeissä viime syksynä Soininvaaraan, ja pidän hänestä myös ihmisenä valtavasti.)

Kotimainen biisi: Antti Aution Pihkassa

Kuuntelin tätä koko kesän, etenkin kertosäe on ihan suoraan mun ja Puten rakkaustarinaa. O ou. Olen pihkassa sinuun.

Ulkomainen biisi: Leikeli47n Money

Hah! Tämä on mun voimabiisi silloin, kun pitää tehdä jokin työtehtävä, josta en niin välitä.

Elokuva: Tytöt, tytöt, tytöt 

Katsottiin tämä kepeä, syvällinen, monipuolinen kuvaus tyttöjen elämästä yhtenä kertana Tikin kanssa hotellissa. Se oli ihana ilta.

Reissu: Viikonloppu hotelli Punkaharjulla Marian ja Mariannan kanssa

Tämä oli kyllä kevään kohokohta (ok, lapsen syntymä oli myös ok). Nautin tuon viikonlopun aikana jokaisesta hetkestä vain niin valtavasti. Mun mielestä jokaisen suomalaisen on syytä joskus yöpyä Punkaharjulla Saimi Hoyerin hotellissa.

Hankinta: Uusi huussi huvilalle

Ai ai ai! Kyllä on ihmisen elämä muuttunut paremmaksi. Sijoitettiin huvilan huussi paraatipaikalle: niin että järveltä ei näe sinne (koska paljon puita on edessä), mutta sieltä näkee mäen rinteeltä erinomaisesti järvelle). Huussissa käyminen on ilo ja nautinto. Puhumattakaan siitä, mitä ravinteikasta multaa sieltä meille saadaanpi!

TV-sarja: Euphoria

Ai vitsi mä koukutin tähän pahasti viime keväänä.

Kosmetiikka: Moi Forestin vauvarasva

Tuuppaan sitä vauvukan vaippa-alueelle ja voilà, punoitukset ovat tiessään. Lisäksi mua ilahduttaa ajatus siitä, että rasvassa on metsän mikrobeja, jolloin rasva saattaa lisätä vastustuskykyä ja sen semmoista.

Puheenaihe: Suomen metsät 

Olen oppinut metsäteollisuudesta ja -taloudesta, luonnonsuojelusta, hiilinieluista ja -varastoista, vesistön suojelemisesta, puuinnovaatioista jne niin paljon tänä syksynä. Mutta tuntuu, että tämä aihe on sittenkin niin tulenarka, etten vain jaksa tempautua enää mukaan niihin keskusteluihin. Tekisi mieli jatkaa aiheesta puhumista täällä, mutta ehkä vähän myöhemmin.

Päätös: Rymsteerata kotiin kaksi aikuisten makkaria

Meidän elämänlaatu nousi valtavasti, kun muutettiin huonejärjestystä!

Podcast: Vivianin ja Kirsikan yli 10-minuuttiset ääniviestit

Meillä on ollut nyt jo melkein neljä vuotta tapana lähetellä toisillemme viikoittain ääniviestejä, joissa vain joristaan milloin mistäkin mieleen juolahtavasta. Niitä viestejä on niin ihana kuunnella vaunulenkeillä!

Onnistuminen: Iloluontoinen kolmannen lapsen synnyttäminen

Jälkikäteen ajateltuna synnytyksestä jäi mieleen yksi asia ja se oli: ilo.

Kuukausi: Heinäkuu

Huvilan heinäkuu, ei ole parempaa.

Lounaspaikka: Postitalon Food&co (rakastan työpaikkaruokaloita!)

Ystäväni Elisa opasti munt tähän salaiseen aivan keskustassa (Kiasman vieressä) olevaan lounaspaikkaan, ja sen jälkeen olen käynyt siellä lukuisia kertoja vauvan kanssa.

Harrastus: Vauvauinti

En ole nauranut missään harrastuksessa näin paljon. Rrrrrakastan vauvauintia!

Kahvila: Vallilan Roots (ja sen kantikset)

Vähintään parina aamuna viikossa, ah!

One-liner: Väriä pintaan ja riemua rintaan!

Ratikkamummojen juttuja kannattaa aina kuunnella

Jos teille tulee joihinkin kategorioihin (kirjoja ja tv-sarjoja eniten janoan) mieleen jotain, niin vinkkailkaa. Oon saanut lukuisia erinomaisia kulttuurivinkkejä teiän kommenteista.

Previous
Previous

Hiertää

Next
Next

Joululoma yllätti kivuudellaan