Jouluista horinaa
Äsken vein vuoden vikaa maanantaita lapsosia päiväkotiin. Ovat molemmat todella loman tarpeessa, niin kuin itse kukin meistä. Ollaan jo vähän mietitty, mitä kaikkea tehtäisiin joululomalla: Heurekaa, Flamingoa, kiipeilyä, museoita ja sen semmoista. Varmasti myös määrättömästi ruutuaikaa, aika paljon kinastelua ja ehkä joku vatsatauti (perinteitä kunnioittaen).
Mun haaveissani olisi: lukuromaaneja (semmosia missä on juoni eikä sanaakaan autofiktiota!), valokuvakirjan tekemistä, ehkä elokuvissa käymistä(!). Odotan kovasti jo uudenvuoden kävelyä ja kaikenlaista läpikäymistä tästä vuodesta. Mieli pitää yrittää pitää mukana, kun on taas tapahtunut niin paljon kaikenlaista.
Turkuun lähetään perjantaina ja takaisin tullaan joskus joulun jälkeen. Yritän pitää mielessä, että kala ja vieraat alkavat haista neljäntenä päivänä, niin en viitsi olla perheeni kanssa äidin nurkissa määräänsä pitempään. Me ollaan aatto siskoni Sofian ja Sampon luona, joulupäivät äbän ja Juhan luona.
Mun ja Tikin bravuuri (on päästä helpolla ja) tehdä joulun drinkit. Se on ihana tehtävä, pääsee miettimään! Jos muuten tulee mieleen jotain jouluisia drinkkiohjeita, niin kertokaa! Vakkari on ainakin jouluinen gt, jossa on pakastepuolukoita ja rosmariinin oksa.
Mun on vähän päiviteltävä: Tämä joulukuu on mennyt tosi nopeasti!
Ollaan onneksi ehditty tehdä kaikkea joulutusta, kuten kierrellä Tuomaan markkinoilla, käydä Suomenlinnassa Lelumuseon joulua katsomassa ja käydä Paavalin kirkossa lauluamassa kauneimpia joululauluja. Ollaan käyty myös Vallilan alakoulun joulumyyjäisissä sekä Uni Artsin myyjäisissä, leivottu monta kertaa pipareita sekä torttuja ja kuunneltu paljon joululauluja. Mun tämän hetken suosikki on tämä rauhallinen urkuversio Last Christmasista. Aivan ihana!
Päiväkodin joulujuhla oli tänä vuonna eeppinen: ulkona oli erilaisia rasteja, muun muassa oikeita kotieläimiä, joita sai paijata, glögiä ja pipareita ja lämmin tunnelma. On niin ihanaa, kun korona-ajoista on palattu tällaiseen yhteismeininkiin.
Joululahjoja en tänäkään jouluna hirveästi antele. Alpulle ostin Nintendo Switchin (on toivonut sitä niin paljon ja monella kaverilla on!) ja Didille joku Frozen-nukke tm. Putte ei tule (yllättäen!) saamaan mitään. Tikille pitää ehkä keksiä jotain.
Meillä ei taida kumpikaan lapsi uskoa joulupukkiin. Alppu on jo ajat sitten saanut serkuiltaan tietää, että joulupukki on Pasi (serkkujen isä). Tänä aamuna Didikin kertoi: “Päiväkodissa sanottiin, ettei joulupukkia ole.” No, kuten jo vuonna 2015 täällä kerroin, niin meillä ei lapsena uskottu joulupukkiin. Tuolloin mietin (kun Alppu ei ollut vielä syntynyt!), että mitenkähän meidän perheessä sitten tehdään. Se meni aika orgaanisesti sitten. On saatu joulupukkinäytelmää kyllä, mutta kukaan ei ole siihen missään vaiheessa kunnolla uskonut. Se on musta ihan hauska ja toimiva ratkaisu.
Okei, vaupsunen heräsi ja nyt pitää taas mennä. Ah, olisi kiva kirjoittaa vähän pidemmin taas pian!
