Kirje itseltäni 19 vuoden takaa

Mulla on ollut niin jäinen kolmenkympin kriisi, että olen vähän niin kuin unohtanut, että mä ihan todellakin täytän juhlavat 30 vuotta.

Tämä on nimittäin takaraja siihen, että saan avata kirjeen, jonka olen kirjoittanut itselleni 10-vuotiaana. Mä olen hillonnut tätä kirjettä kuoressaan päiväkirjani välissä 19 vuotta, koska sen on saanut avata sitten "kun olen aikuinen". Tähän mennessä ei ole tuntunut hirveän aikuiselta. Onneksi siinä oli toinenkin reunaehto: kirje on kirjoitettu "20 - 30-vuotiaalle Julialle".

Aika on tullut.

Kirje on kirjoitettu 31.5.1998, eli 19 vuotta sitten. Avasin sen vähän jännittyneenä, koska ajattelin (jollain sairaalla tavalla), että se paljastaisi, miten syvällinen ja hieno ihminen olen ollut jo 10-vuotiaana. (Saa sitä aina toivoa!)

No, en ollut kauhean syvällinen tai mikään lapsinero selvästikään. Mutta onneksi en mikään pikkuvanha näsäviisastelijakaan! Kopioin sen nyt tähän, sensuroimatta mitään. (Vaikka vähän teki mieli ottaa tuolta jotain pois.)

"31.5.1998

Rakkahin 20 - 30-vuotias!

Oletko jo opettaja? Onko sinulla lapsia? Pidätkö vielä päiväkirjaa? Oletko lukenut vanhoja päiväkirjojasi? Minä olen nyt 10 v ja tasan 11 kk. Tykkään tällä hetkellä Villestä. Sinä tiedät varmaan paljon enemmän maailmasta. Katsoin ohjelman, jossa maija-intiaanit ennustivat, että maailmanloppu tulee vuonna 2017. Pitiköhän se paikkansa? Minä olen pussannut Villeä suulle. Onko Katarina K. vielä paras kaverini? Onko kukaan isovanhemmistani kuollut? Milloin Spice Girls eroaa? Oletko maistanut tupakkaa? Pidätkö tonttukerhoa? Minä pidän noitapiiriä Isan ja Sofian kanssa. Muista, ettet ikinä rupea polttamaan tupakkia!!! Jos tämän lupauksen petät kuolkoon minä keuhkosyöpään! Oletko ollut jo huppelissa? Harrastatko vielä partiota/näytelmäkerhoa? Olenko minä hupsu? Minun melestä maailman kaunein tytön nimi on Mikaela ja pojan Mikael. Tyttöjen nimiä ovat myös Milla, Katarina ja Aleksandra. Onko sinulla jo tsihuahua? Tai minipossu? Oletko jo opettaja? 

Toivottavasti sinulla menee asiat erittäin hyvin. Minulla on kesäloma edessä! Jes!!!"

Okei. Ilmeisesti suunnitelmissa on ollut tuo opettajuus, kun sillä on pitänyt sekä aloittaa että lopettaa kirje (no, pedagogisesti toistohan on tärkeä työkalu). Tosin en mä kyllä ole opettaja vieläkään. Onneksi voin sanoa, että mä tiedän ainakin vähän enemmän maailmasta kuin 10-vuotiaana, mutta en ehkä tarpeeksi paljon.

Ikävä kyllä kaksi mun tuolloin elossa olevista neljästä isovanhemmistani on kuollut.

Miksiköhän spekutin niin kovasti Spaissareiden eroa? (Think big!) Itse asiassahan jo tuon vuoden marraskuussa Geri lähti yhtyeestä ja särki mun ja miljoonan muun syömen.

Katarina K on edelleen yksi mun parhaita ystäviä, mutta Ville ei ole ollut kuvioissa enää noin 15 vuoteen. Tai ei se silloinkaan mitenkään "kuvioissa" ollut, paitsi jos pullonpyöritys lasketaan kuvioksi.

Ei ole tsihuahuaa, eikä minipossua (kiitos ja ylistys!). En pidä enää tonttukerhoa (en jaksa edes alkaa selittää tätä) enkä pahemmin myöskään noitapiiriä Sofian (pikkusiskoni) tai Isan kanssa. En myöskään harrasta partiota tai näytelmäkerhoa, mutta harrastan kyllä huppelissa olemista! Vähän kyllä nihkeää tuollainen kuoleman toivottelu, mutta en mä onneksi polta tupakkia (?!). Hupsuhan mä olen edelleen.

Tota maya-juttua mietin. Se maailmanloppuhan ennustettiin oikeasti vuodelle 2012 eikä vuodelle 2017. Oliko 10-vuotiaalla Julialla sitten kuitenkin jotain salattua, syvällistä tietoa..?

Oli miten oli. Minähän sitten vastasin tähän kirjeeseen, ja kirjoitin samalla itselleni kirjeen, jonka saan avata aikuisena, eli sitten kun olen yli 40-vuotias. Kattellaan.

Oletteko kirjoitelleet itsellenne kirjeitä?

Kuvassa: Tämän kuoren sisällä kirje oli. Huomatkaa myös mun tyylikäs nimmarini tuohon aikaan.

Lue myös:

Kolmenkympin kriisi iski lujaa

JULIAIHMINEN FACEBOOKISSA // JULIAIHMINEN INSTAGRAMISSA // JULIAIHMINEN YOUTUBESSA // JULIAIHMINEN BLOGLOVINISSA