Kolmevuotias keskustelee kuolemasta

Eletään heinäkuun loppua, pitkän päivän iltaa. Olen ollut surullinen ja jutellut Tikin kanssa Marian kuolemasta pitkin päivää.Alppu sanoo hiljaa sängyssään: Äiti. Maria kuoli.Minä: Voi kulta, niin kuolikin. Siksi äiti on nyt tosi surullinen.A: Maria putosi ikkunasta.M: Mitä?A: Maria putosi ikkunasta ja kuoli.Tajuan, että olen tolkuttanut Alpun päähän usein sitä, että ikkunasta ei saa heittää leluja ulos, koska jos hän putoaa neljännestä kerroksesta, hän kuolee.M: Kulta, ei Maria pudonnut ikkunasta. Ihmiset kuolevat muillakin tavoilla kuin putoamalla ikkunasta. Maria oli pitkään sairas ja sitten hän kuoli, ja siksi me olemme surullisia.A hyväksyy vastauksen, muttei oikein ymmärrä sitä.Eräänä sunnuntaina aamiaispöydässä.A: Mitä nuo ovat?M: Ne ovat kuolinilmoituksia. Niissä kerrotaan, kuka on kuollut ja kuka on jäänyt kaipaamaan.A osoittaa yhtä ilmoituslaatikoista: Onko tuo kuollut?M: Kyllä, hän on kuollut.A: Entä tuo?M: Myös hän on kuollut.Seuraa noin 17 kuolinilmoituksen osoittamista, joiden kohdalla kerron, että tämäkin ihminen on kuollut. Onneksi lopulta käännän sivua taaksepäin vauvoihin, jotka ovat juuri syntyneet. Niitä tosin on vain kymmenesosa kuolleisiin verrattuna.Eräänä arkiaamuna, kun luen lehteä pöydässä.A: Äiti, missä ne kuolonaiset ovat?M: Ai ilmoitukset niistä, ketkä ovat kuolleet?A: Joo.M: Ne on täällä B-osiossa. Arkisin niitä on yleensä vähemmän, kun moni haluaa ilmoittaa läheisensä kuolemasta sunnuntaisin.A: Onko tuo kuolonainen?M: Joo.Eräänä syyskuisena iltana Alppu potkuttelee pyörällään puistoon ja minä huikkailen välillä, että muista pysähtyä ennen suojatietä.M: Jos sinä jäät auton alle, käy tosi tosi huonosti. Voit jopa kuolla, ja se olisi pahinta mitä voisi tapahtua.A: En minä kuole, minä löisin sitä autoa nyrkillä näin!M: Voi pupu, olisi ihanaa jos se menisi niin, mutta auto on sinua hirveästi isompi, ja kaikki autot eivät muista pysähtyä suojatien eteen.A: Mutta sitten tulisi ampulanssi ja pelastaisi minut!M: Sovitaan nyt vain, että pysähdyt aina suojatien teen.A: Okei äiti.Lokakuinen arkiaamu, luetaan lehteä.A: Äiti, näytä kuolonaisia.M: Kulta, tiedätkö mitä kuolema tarkoittaa? Kun ihminen on kuollut, sitä ei pääse enää tapaamaan. Sitten ei voi enää koskaan jutella sen kanssa. Se on aika surullinen juttu, vaikka kaikille käy niin joskus.A: Meille ei käy!M: Kyllä meillekin käy, mutta tosi tosi pitkän ajan päästä. Meidän ei tarvitse vielä miettiä sitä.A: Ei käy.M: No, meidän ei tarvitse ajatella sitä.A: Okei.M: Esimerkiksi äidin sisko on kuollut. Vaikka siitä on pitkä aika, äiti on siitä edelleen hirmu surullinen.A: Särkyikö äidin sydän?M: Joo, särkyi.A: Minä korjaan äidin sydämen ja minä otan kuoleman pois äidin siskolta.M: Voi rakas, sinä lohdutat ihanasti äitiä. Mutta kuolemaa ei voi ottaa pois äidin siskolta.A: Minä lohdutan.Eräänä sunnuntaiaamuna lehteä lukiessa.A: Äiti, kerro missä ne kuolonaiset on.Lue myös:Venla täyttäisi kymmenen vuotta