Lahja joka ei ole lahja

Sain Tikiltä tulppaaneja – jotka hän laittoi itse maljakkoon! Tuo kirja sattuu olemaan tossa siksi, että yritin ottaa itsestäni edustavaa “voitin Kaarlen-palkiinnon” kuvaa.

Tiktokissa (tai let’s face it, instassa, koska en minä missään tiktokissa jaksa hengailla, mutta kyse oli Tiktok-videosta) tuli vastaan erään miehen pikku pamfletti lahjojen antamisesta. Se oli mielestäni kiinnostava:

Jos mies tuo puolisolleen kukkia, mutta ei leikkaa niiden varsia ja laita niitä maljakkoon, niin tuoko hän todellisuudessa lahjan vai velvollisuuden?

Tämä oli hyvä oivallus.

Elämä on täynnä pieniä vaivalloisia asioita, jotka pitää vain hoitaa. Etenkin, kun on kaksi lasta, nämä tällaiset pienet velvollisuudet ovat aivan jatkuvia. Herätä lapsi, pissata se, harjaa sen hampaat (tuntuu, että elämä on yhtä isoa lasten hampaiden harjaamista), pue sille päivävaatteet, syötä sille aamupala, pue sille ulkovaatteet…

Tai sitten kotihommat. Koko ajan pitää olla kiikuttamassa jotain lego-palikkaa olkkarista lastenhuoneeseen tai kuppia olkkarista keittiöön. Silmäni spottaavat alituiseen jotain, mitä pitää viedä mennessäs tai tuoda tullessas.

Ja kaikki sovittavat asiat. Viikonloppuisin ja iltaisin chatit laulavat, kuka tulee kenen luo leikkimään, missä puistossa ja mihin aikaan nähdään lasten kanssa, minne mennään lounaalle ja pitäiskö brunssille varata pöytä. Puhumattakaan asioiden varaamisesta. Lapselle parturiaika, hammaslääkäri, neuvola.

Te tajusitte mun pointin. Elämä on ihan täynnä pieniä velvollisuuksia. (Myös lapsettoman ihmisen elämä.)

Olen kirjoittanut jonkun verran lahjojen antamisesta, ja siitä, mikä funktio niillä ihmisen elämässä on. Sosiologi Olli Pyyhtisen mukaan: kertoa antajasta, vastaanottajasta ja näiden välisestä suhteesta sekä lujittaa tuota suhdetta, kuten kerron tuossa kuvassa olevassa kirjassakin.

Yksi tehtävä, mitä lahjalla ei pitäisi olla on vaivan tuottaminen toiselle.

Esimerkiksi: Sain hotellilahjakortin Tikiltä joululahjaksi. Joskus aiemmin tämä olisi saattanut tarkoittaa sitä, että minun pitää varata hotelli, sopia lastenhoitaja, mikäli hotelliin mennään yhdessä, miettiä asiat valmiiksi.

Mutta ei nykyään. Nyt Tiki tekin tuon kaiken. Muuten lahjakortti olisi käytännössä tarkoittanut minulle vain lisää vaivaa.

Ja olen kyllä sitä mieltä, että myös ihminen tuo samassa taloudessa asuvalle ihmiselle kukkasia, on tuojan tehtävä kääriä kukat paketista, leikata kukkiin uudet imut ja laittaa kukat maljakkoon.

Tai jos tekee toiselle ruokaa, niin siivoaa keittiön perään. Tai jos lupaa tarjota ravintolaillallisen, niin miettii itse sen ravintolan.

Hoitaa lahjan alusta loppuun, niin että lahjan saaja voi olla pelkästään iloinen – ei niin, että hän joutuu näkemään vaivaa lahjan vuoksi.

Previous
Previous

Ensimmäiset potkut: raskausviikot 13–16

Next
Next

Jos vähän renttuillaan