Lapsen kanssa Airbnb-majoitukseen
Mä en näe enää mitään syytä, miksi yöpyisin jossain muualla kuin Airbnb-asunnossa matkatessani lapsen kanssa. Etenkin silloin, kun mukana on toinen perhe, jossa on suurinpiirtein saman ikäinen lapsonen, yhteinen asunto on ihan taivaan lahja.
Ylipäänsä olen miettinyt, että miten ihmiset, joilla on pieniä lapsia, oikein majoittuvat matkalla. Kun hotellihuoneessa on yleensä vain joku vedenkeitin, muttei sitten mitään keittiötä, jossa voisi tehdä iltaruokaa lapselle. Joka päivä ei kuitenkaan pysty syömään lapsen kanssa ulkona. Ja sitten kun se lapsi nukahtaa, niin hotellihuoneessa joutuu sitten olemaan aika hissukseen, ehkä katselemaan jotain elokuvaa mutella ja kuiskuttelemaan toisen kanssa. Siitä katoaa matkailun ilakointi!
Vietettiin Berliinissä Tikin, Raisan ja Antin sekä meidän kahden lapsen kanssa neljä yötä Friedrichshainissa 120 neliön kattohuoneistossa, jossa oli kaksi makkaria ja kaksi parveketta sekä iso olohuone. Maksettiin tästä 160 e yöltä, johon lisättiin Airbnb-maksu sekä siivousmaksu, eli yhteensä 836 euroa. Hotellin olisi ehkä saanut edullisemmin, mutta silloin ei olisi voinut elää lainkaan näin mukavasti.
Aiemmin olen ollut majoitusten suhteen melko pihi. Olen ajatellut, etten kuitenkaan hengaile siinä hostelli-/hotellihuoneessa niin paljon, että siitä kannattaisi maksaa. Nyt kuitenkin lapsen kanssa asia on ihan toinen, ei tulisi mieleenkään mennä johonkin kälyseen hostelliin. (Vaikka aina nuorempana näin itseni sellaisena äitinä, joka reppureissaa lapsensa kanssa jossain dormeissa. Hohhohhohh!)
Ennen kaikkea nykyään siinä majapaikassa joutuu viettämään paljon aikaa. Vaikka oltiinkin joka päivä jostain aamuysistä iltakuuteen saakka menossa, niin siinä jää kuitenkin pitkä ilta (ja tuon noin seiskalta heräävän lapsen kanssa myös pitkä aamu) vietettäväksi majoituksessa. Lisäksi mä nykyään kelaan tämän niin, että majoituksen täytyy olla priimaa, koska loma on niin lyhyt.
Ajatus siitä, että oltaisiin nökötetty erillisissä hotellihuoneissa illat Antin ja Raisan kanssa, oli vähän tympeä. Sen sijaan nyt pystyttiin juttelemaan yökahteen saakka Wonderlust-festareista ja oman vanhemmuuden tavoitteista (nämä olivat kaksi eri keskustelua, ei tarvitse soittaa sosiaalitoimeen!) niin, että lapsoset nukkuivat omissa huoneissaan.
Lisäksi me kutsuttiin useimpina iltoina Mirja, Marianna ja Pauli tuonne tekemään ruokaa ja juomaan viiniä, joten tämä oli voitto.
Parasta oli se, että Fribu ja Alppu saivat riekkua yhdessä. Toki lauseita "Älä ota kädestä" sekä "Voitte jakaa" sekä "Ei saa lyödä" sekä myös "Ei saa repiä" unohtamatta "Ei saa tunkea sormea toisen silmään" tai "Te voitte molemmat leikkiä sillä" tuli vähäsen käyetttyä.
Mua oikein nauratti, kun Raisa sanoi paluulennolla lakoniseen sävyyn Fridalle: "Meillä on muistaakseni ollut joskus puhetta tuosta esineiden ottamisesta toisen kädestä. Jos oikein muistan."
Kyllä on ollut.
Mutta enimmäkseen pikku ukkelit juoksentelivat vaippasilteen ympäri asuntoa riemusta kiljuen tai päristellen.
Oli myös ihanaa, kun yhtenä iltana lähdettiin Raisan kanssa vähän hummaamaan ja Tiki ja Antti jäivät nukuttamaan lapsosia. Tämäkin olisi ollut huomattavasti ärsyttävämpää erillisissä hotellihuoneissa.
Se on kuitenkin sanottava, että saksalaiset eivät mun mielestä ole mitään megasisustajakansaa. Plärättiin aivan järjettömän moni Airbnb-kämppä Raisan kanssa läpi, ja niiden sisustukset olivat enimmäkseen semmosta tunkkaista puuta, sekalaisia huonekaluja ja riemunkirjavaksi maalattuja seiniä. Meidänkään kämppä ei ollut mikään sisustuksen kirkkain jalokivi, mutta ihan ok se oli, etenkin kun toinen omistajista oli ruotsalainen.
Berliinissä Airbnb on laiton, mutta silti niitä kämppiä löytyy ihan hyvin. Niissä on ilmeisesti se riski, että vuokraajat peruvat diilin viime hetkellä, me päätettiin luottaa onneemme ja varattiin täältä. Yritettiin etsiä asuntoa myös Facebookista Berliinin suomalaiselta asuntokanavalta, mutta heinäkuun loppupuoli oli niin suosittu, että se oli vähän liikaa toivottu.
Tuossa meidän majoituksessa luki, ettei sovellu 0 - 2-vuotiaille, mutta ennemminkin se tarkoitti sitä, ettei siellä ollut vauvansänkyjä kuin ettei niitä olisi saanut ottaa sinne. Toki olisi ollut mukavampaa nukkua eri sängyssä kuin Alppu, mutta jostain pitää joustaa!
Miten te tykkäätte majoittua lasten kanssa ulkomailla?
Lue myös:
9 syytä, miksi vauvan kanssa matkustaminen on parasta
JULIAIHMINEN FACEBOOKISSA // JULIAIHMINEN INSTAGRAMISSA // JULIAIHMINEN YOUTUBESSA // JULIAIHMINEN BLOGLOVINISSA