Levinnyt berberoosa

hienostorouvat.jpg

Käveltiin Ainon ja Niinan kanssa taas vaunuinemme päivinemme Arabianrannassa. 

Niina päivitteli meille siinä jotain, tyyliin: "Voi kun lapset kasvavat niin nopeasti, oi voi!"

Eräs (Arabian)rantojen nainen kulki samalla hetkellä meidän ohi ja huusi:

"Kyllä siinä hienostorouvien kelpaa voivotella!"

Tämä lämmitti välittömästi mun wannabe-suomenruotsalaista sydäntäni. Hienostorouva! Tosin sitten se jatkoi:

"Perseet on niin levinneet että!"

Tähän mun oli kypsän aikuisen elkein vastattava:

"Ai kenenköhän äässi se tässä mahtaa olla levinnyt?"

Ja vastaus tuli takaisin välittömästi, niin että katu raikasi:

"No mun! Koska sun äijäs on käynyt niin usein laittamassa sitä!"

Sitten nainen meni menojaan.

 

Tulin ihanan hilpeälle tuulelle tästä! Oon aina ajatellut, että vain jossain suomalaisissa bääd-ääs-elokuvissa käydään tällaista dialogia (tyyliin Aleksi Mäkelän tai Perttu Lepän leffoissa). Mutta sitten sitä pääsee itse osalliseksi tällaiseen kulttuurielämykseen ihan omassa elämässään. Ja että vielä kutsuttiin hienostorouvaksi.

Koko päivä oli pelastettu!

 

Kuvassa hienostorouvat kokoontuneet Ainon luokse syömään juuri ennen tapausta.

 

Ps. Edellisen kerran sananvaihdosta Arabianrannassa en tullut ihan yhtä iloiseksi. Silloinkin oltiin kolmestaan liikkeellä.

 

 

Previous
Previous

Tasa-arvojorina toiletista

Next
Next

Elänkö lapseni kautta?