Luukku 12: Talidomidi kertoo ahneudesta
Kun meidän mamma odotti mun äitiäni vuonna 1961, hänelle tarjottiin raskauspahoinvointiin talidomidi-nimistä lääkettä. Mamma ei koskaan oikein uskonut länsimaiseen lääketieteeseen, mikä koitui hänen kohtalokseen lopulta, koska verenpainelääkkeet olisivat oikeasti tehneet hänen elämästään helpompaa. Kuitenkin tällä kertaa lääkkeestä kieltäytymisellä oli todella positiiviset seuraukset.
Ensimmäinen talidomiditapaus tuli ilmi vuonna 1956, jolloin erään lapsen korvissa oli pahoja epämuodostumia. Vuosina 1956–1962 syntyi arviolta 10 000–12 000 lasta, joilla oli synnynnäisiä vikoja, koska heidän äitinsä oli käyttänyt talidomidia ensimmäisten raskausviikkojen aikana. Noin 40 prosenttia vauvoista kuoli ennen kuin he ehtivät täyttää vuoden.
Talidomidin haitat pystyttiin lopulta diagnosoimaan hyvin suoraviivaisesti. Esimerkiksi jos äiti oli käyttänyt lääkettä 35. raskauspäivästä 37. päivään, lapsi syntyi kuurona ilman korvia. Jos taas 39. päivästä 41. päivään, lapsella ei ollut käsiä. 46. päivästä 49. päivään, lapsi sai kolminivelisen peukalon. Suomessa talidomidia myytiin syyskuusta 1959 joulukuuhun 1961. Sitten se vedettiin pois markkinoilta.
Ennen kuin talidomidi tuli markkinoille, sitä kohtaan esitettiin suuria epäilyksiä, mutta lääkeyhtiöt viisveisasivat varoituksista. Lääke haluttiin saada nopeasti kauppoihin. Talidomiditragedia herätti valvontaviranomaiset, ja lääkkeille asetettiin testausaatimukset. Osaksi sen takia lääkkeitä testataan nykyään huomattavasti tarkemmin kuin 50 vuotta sitten. Eikä tässä oikein ole muita vaihtoehtoja kuin luottaa länsimaiseen lääketieteeseen, rokotusta kankkuun sanon minä!
Lähde: Maailmanhistorian huonoimmat keksinnöt (Eric Chaline, Schildts Kustannus 2010)
Hauska fakta -joulukalenterin edelliset luukut:
1. Mitä Googlehaut kertovat parisuhteesta?
4. Eläkeläinen, katso pois omasta navasta
5. Turha sanaväli on rienausta – kielenhuollon inhokkivirheet
9. Naru kiveksiin ja synnyttämään
11. Näin nautit shampanjaa oikein