Luukku 2: Toimii paremmin kuin kehitysapu

Kuuntelin tuossa ekonomisti Dilip Rathan erittäin kiinnostavan Ted Talkin siitä, miten maahanmuuttajat rahoittavat sitä maata, josta ovat lähteneet. Tässä jutun anti referoituna suomeksi:

Maahanmuuttajat lähettävät vuosittain 423 miljardia dollaria kotimaahansa perheilleen. Keskimäärin yksi ihminen lähettää noin 200 dollaria kuussa perheelleen vanhassa kotimaassaan.

Tämä on noin kolme kertaa enemmän kuin globaali kehitysapu (135 miljardia dollaria).

Suoraan kotiin lähetettävien rahojen etuna on se, että niiden mukana tulee usein myös koulutettujen ihmisten bisnesneuvoja perheelle ja ne menevät suoraan perille ilman byrokratiaa.

Paitsi että. Western Union ja muut rahanlähetyslatiokset ottavat keskimäärin noin 8 % välitysmaksun siitä rahasta, joka lähetetään. Eli 100 dollarista perhe saa vain 92 dollaria. Ja monissa maissa tästä lähtee enemmänkin (esim Afrikan maihin lähettäessä).

Se, miksei rahan lähettämistä ole vapautettu sen enempää johtuu paljon siitä, että hallitukset pelkäävät rahanpesua. Toisaalta tähän mennessä ei ole mitään erityisiä todisteita siitä, että rahaa pestäisiin tässä systeemissä.

Todellista kehitysapua olisikin, että rahan lähettäminen kotiin tehtäisiin helpommaksi ja halvemmaksi. Näin firmat eivät nyhtäisi köyhiltä ihmisiltä tästä välistä rahnaa.

Nyt saa pyhistellä! Mua kiinnostaa: Lahjoitatteko te jollekin järjestölle kuukausittain rahnaa? Miksi juuri sille?

Hauska fakta -joulukalenterin edelliset luukut:

1. luukku: Mitä Googlehaut kertovat parisuhteesta?