Miksi aina vain Kroatia?

Mä olen ollut tekemässä matkailulehti Mondoon reissujuttua Kroatiasta vuosina 2013 ja 2015. Itse asiassa tuo viime kesän juttu ilmestyi nyt tämän kuun Mondossa, vink vink!

Kroatia vei mun syömeni kerta heitolla, ja ostin taas lennot sinne ensi kesäkuulle. Tällä kertaa mulla tosin ei ole mukana entuudestaan täysin tuntematonta mutta jo lentokoneessa mahtavaksi tyypiksi paljastuvaa valokuvaajaa (kiitos vain Juliana Harkki ja Anna Salmisalo huikeasta matkaseurasta).

Sen sijaan ensi kesäkuussa lähden Kroatiaan Tikin, bebben, mun siskon perheen (mies + kaksi tyttöä) sekä äbän ja sen miehen kanssa. Ollaan vuokrattu Splitin läheltä talo (uima-altaineen) ja suunnitelmana on, että aina yksi pariskunta voi humpuutella menemään sillä aikaa, kun muut hoitavat lapsosia. Täydellinen loma siis.

Ja koska Kroatiaa ei voi hehkuttaa matkailumaana liikaa, kerron nyt teille, miksi olen jälleen kerran suuntaamassa sinne. (Ja miksi teidänkin kannattaa harkita tuota Välimeren kruunaamatonta kuningasta ensi kesän kohteeksi.)

Autenttisuus

Olen ollut rantalomailemassa myös Kreikan saaristossa, Tunisiassa ja Etelä-Turkissa, mutta Välimeren maista Kroatia on ehdoton ykkönen. Siellä ei ole vielä niin megana turisteja, että matkailu olisi muuttanut vaikkapa ravintolat palvelemaan "pienimmän yhteisen nimittäjän mukaan", eli tarjoamaan massoille semiällöjä ranskalaisia ja kälystä salaattia. Sen sijaan kaikkialla huokuu semmonen omanarvontunto: Me tehdään täällä asiat näin, te voitte tulla vierailemaan tänne, mutta me ei muuteta mitään teidän takianne. 

Freesi ruoka (ja juoma!)

Kalat, kalmarit ja katkaravut eivät voisi olla tuoreempia, ne on yleensä nostettu saman päivän aamuna merestä. Viime kesänä ihastuin erityisesti Istrian keittiöön: Sisämaassa spesialiteettinä on tryffelit ja noin muutenkin Toscana-vaikutteet, eli itse tehty pasta. Ja ne viinit. Ja ne oliiviöljyt. En ole Euroopassa muualla syönyt näin hyvin, ja kuitenkin vielä kohtalaisen edullisesti.

Kirkas vesi ja kiviset rannat

Olen ehdottomasti enemmän kiviranta- kuin hiekkarantaihminen. Hiekka tarttuu aina berberokseen ja tunkee kenkiin, kallio ja kivet on tyylikkäiden ihmisten vaihtoehto (kyllä, musta hiekkarannoissa on vähän semmonen white trash -meno). Kivirannat tarkoittavat myös sitä, että (paitsi ihan yleisen siisteyden lisäksi) Kroatian rannikolla Välimeri on niin kirkasta, että snorklatessa fiilis on kuin lentäisi: Uimalasien läpi näkee 20 metrin metrin päähän pohjaan, missä kalat karkeloi ja simpukat jammaa (ei muista mammaa) kuin Pieni merenneito -elokuvassa. 

Lisäksi kaikissa vähänkään Splitiä pienemmissä rantakaupungeissa voi molskahtaa veteen rantabulevardilta, sillä jopa satamien vesi on niin kirkasta. Neuvostotaustansa vuoksi rannat ovat miltei kaikkialla ilmaisia, eikä kansainväliset hotelliketjut ole päässeet raiskaamaan niitä.

Suloiset saaret

Viime kesänä olin Istriassa, edellisellä kerralla Dalmatian saaristossa. Brac, Hvar ja Vis olivat ihania paikkoja, Vis ja sen sympaattinen underground-henkinen kaupunki Komiza mahtavine rantabulevardeineen oli mun suosikki! Adrianmeren saarihyppelyä voi suositella ehdottomasti. Jardolinjan lautat on mukavan neuvostohenkisiä, ja niiltä saa todella hyvää espressoa (ja tietty myös kaljaa). Kannella maiseman katsominen ja auringossa köllöttely tekee merimatkoista mukavia.

Eeppiset maisemat

Minne ikinä Kroatian rannikon tuntumassa meneekin, tekee mieli kiljua maisemien kauneudesta. Kun matkustin bussilla Splitistä Dubrovnikiin rantareittiä, mulle tuli välillä kyyneleet silmiin, kun meri kimmelsi niin upeasti jylhältä vuoristoreitiltä. (Osasyy itkuun oli myös se, että olin vähän darudessa, nukkunut minimaalisesti ja kuuntelin Samuli Putron liikuttavia biisejä. Lisäksi olin just mennyt kihloihin, mikä vain lisäsi mun omituiset mittasuhteet saavaa liikutuksen määrää.) Myös Istrian sisämaan maisemat on ihania, etenkin Motovunin kukkulakaupunki (tuolla ylhäällä on kuvakin siitä) on ihan kuin Disney-elokuvasta, mutta vähemmän siirappinen.

Game of Thrones

GoT-faneille Dubrovnikin muurikierros ja Lokrumin saari siinä edustalla ovat luonnollisesti aivan ehdottomia. Kohti Kings Landingiä!

ps. Istrialla, etenkin Rovinjilla on mun sydämessäni aina erityinen paikka, koska siellä tein raskaustestin, joka muutti kaiken.

ps.2. Jos haluatte täsmävinkkejä Istriaan, niitä löytyy maaliskuun Mondosta. (Tämä ei ole maksettu mainos!)