Sijoittaja kiittää itseään eläkkeellä

Hahah, minua alkaa melkein naurattaa, kun edes ajattelen tänään ilmestyvää Melkein kaikki rahasta -jaksoa. Se on niiin eri maailmasta kuin paro edellistä jaksoa.Kun viime viikolla puhuttiin ylivelkaantumisesta ja toissaviikolla taloudellisesta väkivallasta, niin tänään juttelen Marja-Leena Haapasen kanssa siitä, miten eläkkeellä oleminen on ihanaa. Yksi syy tälle on se, että Marja-Leena aloitti 1980-luvulla sijoittamisen ja nyt hänellä on sijoitustensa vuoksi varaa tehdä kaikkia niitä asioita, mitä hän haluaa elämässään tehdä (eli lukea Kauppalehteä aamuisin ja käydä kaupungilla lounailla ystäviensä kanssa päivisin).Marja-Leenan kanssa jutellessa tulee sellainen olo, että haluaisi itsekin eläkkeelle. Hänellä on niin valtavan positiivinen asenne elämään ("Aion elää 120-vuotiaaksi!") ja  niin hauskat jutut ("Jokaisen elämässä pitää olla vähän Rivieeraa, ja Rivieera tarkoittaa minulle kaikkea ihanaa luksusta").Marja-Leena on harmillisesti poikkeus eläkeläisnaisten joukossa, sillä suuri osa köyhistä eläkeläisistä on naisia. Eläkkeissä on muutenkin tällä hetkellä näkyvät sukupuolierot: Naisten keskimääräinen työeläke oli 1 309 euroa kuukaudessa ja miesten 1 904 euroa kuukaudessa. Tämä on monen summan tekijä, mutta syy on tietenkin siinä, että naiset ovat saaneet miehiä vähemmän palkkaa uransa aikana ja hoitaneet lapsia kotona, jolta ajalta eläkettä ei ole kertynyt.Silloin kun Marja-Leena aikoinaan aloitti sijoittamisen, se oli hyvin miehistä hommaa. On kuvaavaa, että Pörssiklubiin on päässyt naiset vasta vuodesta 2018(!) saakka. No, Marjis ei tästä lannistunut, vaan perusti ihan oman Naisten pörssiklubinsa tarmokkaana ihmisenä.Tässä jaksossa ei kuitenkaan nyt puhuta eläkeläisköyhyydestä, vaan ihan vain siitä, että kun kerran on säästänyt ja sijoittanut pitkin elämäänsä, niin millä tavoin ja mihin humpuutuksiin sijoituksia sitten aikanaan käyttää.Kuunnelkaa ja viihtykää!