Lapsi festaroi Hippaloilla

Tehtiin eilen pieni päiväretki Hämeenlinnaan Hippaloille, joka on Suomen vanhin lasten taidefestari. Minulla ja Raisalla oli esiintyminen Lapsiperheen parisuhdekirjan aiheista (joka meni hyvin, kiitos yleisö kun nauroitte meidän vitseille!).Otettiin lapset mukaan, sillä kolmen vuoden takaisesta kokemuksesta tiesin, että kyseessä on ihana tapahtuma, jossa on paljon tekemistä lapsille. Ja koska meillä oli esiintyjäpassit, päästiin kaikenmoisiin pajoihin. Tuolla on tosi paljon ilmaisia juttuja (kuten lauantaina Pikku Kakkosen Seikkailukoneen keikka Hippolavalla klo 12!!)Meidän päivän kulku meni niin, että ensin oli meidän esiintyminen, sitten katsottiin sirkusta, käytiin maalauspajassa ja askartelupajassa ja sitten vielä syötiin bullea ja leikittiin ulkona.Alpulla oli tärkeitä kysymyksiä etukäteen, kun kerroin, että me mennään tänään Hämeenlinnaan:"Onko siellä portaita?" Ööö?"Onko siellä ritari? Lyökö se ritari miekalla lohikäärmettä?" Ok, se linna siinä Hämeenlinnassa.Sekä aina vain ja koko ajan: "Missä Samala SeKuin on?" (tätä kysytään yleensä hymyillen, koska Alppu tietää, missä auto on, joskaan ei aina)Vauvan ensimmäinen VIP-passi, kunniakkaassa 2 kuukauden iässä, tietenkin.Ja sitten tapahtui pahin, eli THE WORST!Alpulla on tosiaan ollut kesän mittaan tapana haudata Samala SeKuinia ympäriinsä. Välillä hän on myös heittänyt sen pusikkoon ja etsinyt sen. Tässä on tärkeää olla aikuisen valvonnassa, sillä jos aikuinen ei näe, mihin auto heitetään, niin sitten se saattaa kadota.Ja juuri näin kävi. Alppu heitti Samala SeKuinin puskaan sellaisella hetkellä, kun minä en nähnyt. Se puska oli laaja ja tiheä. Ensin Alppu kysyi jälleen: "Missä Samala SeKuin on?"Aluksi luulin, että se pelleili, kun sanoi ettei löydä sitä puskasta. Pian huomasin, että ei. Aloin etsiä. Etsin ja haravoin ja konttasin ja sotkin vaatteeni ja käteni ja poltin ne nokkosiin ja olin täysin hajalla.Lopulta 20 minuutin jälkeen sanoin, että ei se nyt vain löydy. Alkoi lohduton nyyhkytys, oikein sellainen sydäntäsärkevä epätoivo. Alppu oli niiiiiin surullinen. Vain itki mun sylissäni.Kesällä Alppu jätti kerran Samalan mun siskon luo, ja lopulta Tiki ja Alppu lähtivät erikseen bussilla Kakskerrasta Turun keskustaan hakemaan sitä, kun minä ja Tiki kyllästyttiin kuuntelemaan Alpun non-stop "koska me haetaan Samala"-väninää. Niinpä tiesin, että pahat ajat olisivat edessäpäin.Kun oltiin jo kävelty pois, Raisa sanoi, että ne voi katsella vauvaa vielä, että menkää nyt etsimään.Ja jatkoimme etsintää. Hankalaa oli se, ettei Alppuun oikein voinut luottaa, että muistaako se oikeasti, mihin se sen heitti. Olin jo täysin luovuttamassa, mutta sitten!! Sitten se löytyi!!! Olin niiiiiiin iloinen. Ja niin oli Alppukin.Samala SeKuin, tuo piileskelevä epeli.Tiedän kyllä, että jossain vaiheessa se vain häviää, tällä Alpun tekniikalla se on väistämätön kohtalo. Mutta tänään minä sanoin jumalille: "Not today."Instassa ihmiset kertoivat, millä nimellä heidän lapset kutsuvat tätä rakastaSAASTAISTArakasta autoa.Mainittiin: Samala Kuin, Tamala Vif, Samala FakMee, SamalaKliik, Alavin, Salama Vii, Salama Miik, Sama Kvii ja Salamalaviin.Kun sitten odotimme Hämeenlinnan juna-asemalla paluujunaa, kysyin Alpulta, mikä oli kivointa. (Olin omahyväisesti ajatellut, että se kun äiti löysi Samalan.) Mutta ei! Kuulemma Hipon halaaminen! Hipon!!! Mitä semmonenkin on?! Missä minun kiitos ja kunnia?!Hippalot ovat vielä tänään ja huomenna tuolla, jos olette yhtään huudeilla, niin suosittelen menemään!Hippalot Hämeenlinnan Verkatehtaalla 1.–4. elokuuta.Ai niin, millä nimellä teillä kutsutaan Salama McQueenia?Lue myös:Vauva festaroi Hippaloilla