Uusi arki on alkanut
Yksi aloitti ekan luokan, toinen on perheen ainoa päiväkotilainen ja kolmas viettää nykyään päiviään isänsä seurassa. Ja minä olen päivät töissä! Meidän arki on nyt viikon verran ollut ihan uudenlaista.
Äsken Putte huusi vaativasti: “Äiti äiti!” ja meinasin rynnätä paikalle, mutta sitten näinkin, että hänellä oli kädet ojossa kohti isän syliä. Tunsin niiin syvää onnea! Nyt tämä asetelma alkaa muuttua. Miten ihanaa! Minä en ehkä enää ole kaikkien toiveiden ja tarpeiden täyttäjä, vaan nyt isi kelpaa yhtä lailla. Aaaaah! Ihanaaaa!
Mulla ei ole äitiyteni seitsemän vuoden aikana ollut yhtään kertaa mustasukkaista fiilistä lapsistani. Musta on aina maailman ihaninta, jos isä tai joku muu aikuinen kelpaa yhtä hyvin tai jopa mieluummin kuin minä. Ei tulisi mieleenkään kokea mitään haikeutta siitä, että vain isin syli käy. Osasyy voi olla siinä, että näitä lapsiahan riittää. Jos yksi haluaa olla isin kanssa (esikoinen yleensä preferoi isänsä seuraa), niin siinä on kaksi muuta pikku epeliä, joiden kanssa voi touhuilla.
No niin. Äsken Tiki lähti lapsen kanssa viettämään päivää tuonne kylille ja minä jäin kahvikupin ja läppärin kanssa kotiin. Tunsin vain sellaista valtavaa auvoisaa onnea. Että saan olla yksin hiljaisessa kodissa.
Heillä on mennyt tosi kivasti, Tiki juuri sanoi, että on ollut vain tosi kivaa hengailla lapsen kanssa. Yhtenä päivänä he olivat Oodissa ja Putte oli tullut kirja kädessä paikalle huutaen “Äiti äiti!” Ja se kirja oli ollut mun vihreä Kaikki rahasta -pokkari. Uskomaton ukkeli! (Meillä on tuo kirja huvilalla, niin ehkä hän on bongannut sen siellä.)
Myös mun työpäivät ovat menneet mukavasti. Olen 1–3 päivänä viikossa Ylellä nauhoituksissa ja palavereissa, lopun ajan teen kaikkea muuta. On niin kiva kun on iso toimitus ja paljon työkavereita tekemässä tätä uutta podia!
Koulu on alkanut myös tosi kivasti. Opettaja on huippu, luokka vaikuttaa kivalta ja iltapäiväkerhon toiminta on aivan huikeaa. (Mä en ole koskaan ollut ip-kerhossa, niin tämä on uusi kokemus.) Siellä urheillaan, tehdään läksyjä ja leikitään. Vitsit mikä uskomaton palvelu!
Eilen tuli ekat kunnon läksyt, oli niin hauskaa olla mukana, kun lapsi teki niitä. (Mähän rakastin back in the days läksyjä, niin sisäinen pikkuhikke täältä nousee. Toivoittavasti mun innostus ei vyöry liikaa lapsen päälle ja osaan antaa hänelle tilaa.)
Sitten meillä on ollut nyt kaksi yötä unikoulua, jota Tiki on urhoollisesti pitänyt. Pitäisi päästä yöimetyksestä eroon, näin 1 v 4 kk kunnioitettavassa iässä. Ihan vaan siksi, että minä en enää jaksa heräillä öisin. Putelle tulee tällä hetkellä hampaita, ja veikkaan että tämä on aiheuttanut semmoista loputonta maidon mussutuksen tarvetta öisin. En jaksa toimia tuttina!
Me hoidettiin tämä niin, että mä ja Didi mentiin meiän sivukämpälle (joka toimii mun työhuoneena) yöksi. Kahdestaan Didin kanssa on maailman ihaninta. Matkalla hän halusi pysähtyä ihastelemaan vaaleanpunaista kukkaa: “Voidaanko pysähtyä ihastelemaan sitä? Annetaanko sen nimeksi Kukka kaunoinen?”
Ekana iltana harmiteltiin, kun oltiin unohdettu iltasatukirja kotiin.
“Äiti ei se haittaa. Sä voit kertoa mulle sadun. Arvaa miks?”
No?
“Koska sulla on suu.”
Hänen kriteerinsä ovat korkealla.
Eka yö oli jännä olla erossa ekaa kertaa omasta vauvukasta. Mutta toinen yö meni jo aivan tuosta vain. Vaikuttaa siltä, että homma toimii – joskin vielä viime yönä Putte oli herännyt kerran nälissään.
Pitäisi saada tuo ukkeli siirtymään päiväruokintaan tuon öisen mussutuksen tilalle. Hankalaa! Mutta uskon että tämä nyt tästä.
Lapset ovat aloittaneet harrastuksiaan, iltaisin on käyty puistossa, jätskillä ja tiistaina mentiin isolla kaveriporukalla Kalasatamaan ulos syömään. Putte sai elämänsä ensimmäisen jäätelön, kun koko muu lapsijoukkiokin sai – ei sitä oikein pysty enää kieltämään yhtä, kun kaikki muut saa. Tuo pieni ukkeli on niin kovasti muiden menossa mukana, hänen on päästävä sinne minne muutkin pääsevät.
Jaahas jaahas, nyt mun pitäisi tehdä vähän oikeita töitä eli käsikirjoittaa Melkein kaikki perheestä -podcastin seuraavia jaksoja. Podi alkaa 23.8. Toivon, että alatte sitten heti kuunnella!
