Hyvästi homeinen muovirasia – hävikkiruoan hinta on liian kova

Kaupallinen yhteistyö: Hävikkifoorumi ja Kuluttajaliitto

Meidän perheen ruokahävikin lähteet ovat pienet ruokatähde-lirut, joista ei saa enää kokonaista annosta mutta joita ei ole silti jaksettu syödä.

Ai että, olisi ihana aloittaa tämä postaus kertomalla, miten me olemme järjestäytynyt perhe, jolta ei synny ikinä ruokahävikkiä. Että suunnittelemme viikon ruokalistan etukäteen ja noudatamme sitä ja säästämme rahaa, aikaa ja vaivaa, kun ei tule tehtyä ylimääräistä ruokaa.

Totuus on kuitenkin se, että tälläkin hetkellä jääkaapissamme on pienissä muovirasioissa homehtunutta härkäpapukastiketta sekä tomaattimurskatölkin jämät. Hedelmäkorista heitin juuri kaksi homeista mandariinia biojätteeseen.

Olemme aika tyypillisiä hävikkimaakareita:  Suomessa eniten hävikkiä syntyy vihanneksista, juureksista ja perunoista (23 %), hedelmistä ja marjoista (17 %) sekä kahvista, teestä ja kaakaosta (15 %, teen ja kaakaon osuus on vain noin 1 %). 

No, kahvihävikkiä meille ei kyllä tule, sillä jos tulen keittäneeksi liikaa, niin minä mikrotan aina vanhat kahvit enkä ikinä heitä viemäriin.

Ja toinen asia, missä olemme kunnostautuneet: On keskeistä välttää erityisesti sellaisten ruokien pois heittämistä, joiden tuotanto aiheuttaa erityisen paljon ympäristövaikutuksia. Eli tietenkin liha- ja maitotaloustuotteet. Lihaa meillä ei syödä ja maitotuotteita meillä ei kyllä mene koskaan roskiin. 

Vasemmalla keskiviikon bolognese-ainekset, joiden “tähteistä” syntyy torstain kasvislasagne.

Kylmä tosiasia on kuitenkin se, että keskimäärin kotitaloudessa tuotetaan hävikkiä henkeä kohti noin 20–25 kiloa. Määrät vaihtelevat paljon: 13 kilosta 105 kiloon(!) per henkilö. Aina sanotaan, ettei yksittäistä kuluttajaa saa syyllistää, kun vika on systeemissä ja kaupoissa ja kaikenlaisessa muussa.

Mutta nyt faktaa tiskiin: Suomessa kotitalouksien osuus ruokaketjun ruokahävikistä on suuri, peräti yli kolmasosa.

Kuvan linssin parasta ennen -päiväys oli pari vuotta sitten. Maistui silti aivan parhaalta!

Ruokahävikki liittyy epätasa-arvoon

Ruokahävikki ei johdu siitä, että ihminen olisi pahasydäminen hulttio. Yleensä se johtuu suunnittelemattomuudesta, arjen haasteista – ja keittiötaitojen heikkoudesta. 

Tähteitä ei hyödynnetä ja parasta ennen -elintarvikkeista kuvitellaan, että kyseessä on “viimeinen käyttöpäivä”. Minä syön pokkana linssejä, jotka olivat parhaan makuisia vuonna 2018 enkä usko siihen, jos jogurtin “parhaat päivät” olivat viime viikolla. Luotan maku- ja hajuaistiini.

Ja siis, kyllä me myös suunnittelemme. Usein syön lounaaksi eilisen illallista (ja ai että, pihi kanttura minussa iloitsee rahan säästöstä) ja usein meillä syödään alkuviikko sunnuntaina tehtyä vuokaruokaa.

Mutta juuri nuo epämääräiset kastikkeenjämät ja härkäpapukökkäreet ovat meidän koetinkivemme. Ja minä olen nyt päättänyt alkaa skarpata entistä enemmän.

Nimittäin.

Ruokahävikki liittyy globaaliin epätasa-arvoon. 

On aika irvokasta, että ruokahävikin määrä kasvaa maailmanlaajuisesti – ja samaan aikaan nälänhätä lisääntyy. 

Minisaarna ja sitten lopetan: Ruoantuotanto aiheuttaa moninaisia ympäristövaikutuksia, kuten vesistöjen rehevöitymistä, monimuotoisuuden heikkenemistä, happamoitumista, ympäristön kemikalisoitumista, ilmastovaikutuksia, vesivarojen ehtymistä, maankäytön muutoksia, metsäkatoa ja maaperän köyhtymistä.

Voisiko jopa ajatella, että  me söisimme sen minkä meille viljellään, kalastetaan ja kasvatetaan, niin ruokaa ei tarvitsisi tehdä niin paljon? 

Ruoka kuluttaa myös ihmisten työaikaa ja energiaa. Ruokajärjestelmä voi olla kestävä vain silloin, kun ruokaa kunnioitetaan niin paljon, ettei sitä heitetä roskiin. 

End of rant.

Korvasimme bolognese-kastikkeen jauhelihan soijalla ja linsseillä.

Kun tein keskiviikon bolognese-kastikkeesta tarpeeksi tuhdin, siitä riitti torstain kasvislasagnen kastikkeeksi.

Pasta bolognese -illallisesta taas riitti seuraavan päivän lounaaksi.

Katso kivat ja kätevät ruokalistat

Kuluttajaliiton organisoiman Hävikkifoorumi-hankkeen tarkoitus on minimoida ruokahävikkiä nostamalla sitä entistä näkyvämmin yhteiskunnalliseen keskusteluun ja kuluttajien tietoisuuteen. Suomi on nimittäin sitoutunut YK:n tavoitteeseen puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä.

Hävikkifoorumi julkaisee loppuvuoden ajan viikoittaisia ruokalistoja, joissa huomioidaan sekä sesonki että mahdollinen hävikki. Ruokalistat ovat vapaasti kaikkien hyödynnettävissä. Listat ovat oiva keinot helpottaa  arkea, sillä niitä hyödyntämällä ei tarvitse itse keksiä, mitä huomenna tai ylihuomenna syötäisiin.

Hävikkifoorumi julkaisee viikottaisia ruokalistoja, jotka helpottavat arkea ja minimoivat hävikkiä. Joulunajan reseptiikka löytyy täältä.

Ja hei: aina torstaina on hyvikkipäivä, jolloin idea on se, että tehdään sellaista ruokaa, jonka reseptissä hyödynnetään keskiviikon tähteitä. 

Hyvikkipäivän tarkoitus on pyhittää yksi päivä viikossa sellaiselle ruoanlaitolle, jolloin ruokaa tehdään jo kotoa löytyvistä ainesosista tai tähteistä.

Hei onko teillä jotain hyviä kikkoja vähentää ruokahävikkiä?