Ihanimmat perversseimmät hajumuistot

Eilen taittelin perjantailta saakka tiskialtaassa kuivuneet pahviset tomaattimurskatötsät. Niistä lemahti sellainen vahva tuoksahdus: hieman käynyt tomaatti, toisin sanoen alkoholi.Kaiken järjen mukaan tämän tuoksahduksen pitäisi olla kuvottava – mutta minä tunsin euforiaa. Mieleni on ehdollistunut pitämään alkoholin tuoksua miellyttävänä, jopa käyneen kiljun skunkkaus (jota en kyllä juuri enää pääse haistelemaan missään) herättää kauniita muistoja ja tätä kautta saa aikaan hyvän mielen. Meillä oli tapana nimittäin juoda ystäviemme Valtterin ja Visan (molemmat ovat nykyään oikein yhteiskuntakelpoisia ihmisiä hyvissä duuneissa) panemaa kiljua Kakskerran metsissä. Halpaa, hiivaista, hirveän makuista – ja enne kaikkea: saatavilla alle 18-vuotialle.Äidyin paljastamaan instassa muitakin miellyttäviä tuoksuja, joista ei oikeastaan kuuluisi pitää. Moni jakoi tämän kokemuksen.Tupakka. Lapsuudessani kukaan ei polttanut. Sen sijaan yläasteella oli tietenkin tupakkarinki koulun pihan perällä. Seiskalla minulla ei ollut sinne mitään asiaa, mutta kahdeksannella luokalla keplottelin tieni kovis-poikaystävän avulla röökipiireihin (en tosin koskaan alkanut itse polttaa, vaikka yhdessä vaiheessa harkitsin asiaa analyyttisesti ystäväni Jennan kanssa). Yhdistän tupakan tuoksun sosiaaliseen luokkanousuun, bileisiin joihin minulla ei pitänyt olla asiaa ja loppukesän iltoihin Aurajokirannassa.Pilvi. Sehän haisee oikeastaan vähän saunavihdalta, joka on makeudessaan miellyttävä tuoksu. Siitä tulee sellainen salapoliisiolo, että hahaa, minäpä tiedän, että joku täällä jossain on syyllistynyt laittomuuksiin!Bensiini. Sehän on alkoholin sukulainen, hehe. Mutta bensasta tulee kanssa mieleen hyvät asiat: kesä ja ruohonleikkuu, puumoottoriveneemme dieselinkatku Airistolla, ystäväni Joonaksen Honda Monkeyn kyydissä maantiellä viilettäminen.Liima, tussit, maalit, liuottimet. Hehhehehe. Nyt menee kyllä omituisen päihteelliseksi. Haluan tietenkin lisätä, että en juurikaan käytä päihteitä, mutta tähän lääkäriystäväni sanoi, että pahimmat päihderiippuvaisetkin aina sanovat juuri näin, eli tästä disclamerista ei ole mitään hyötyä.Vastasyntyneen vauvan maitokakka. Hah, se on sellaista makean liisteristä. Ja siihen yhdistyy sellainen onnistumisen tunne: minä olen saanut ruokittua tuota vauvaa niin, että sieltä tulee jotain ulos. Tämä tarkoittaa, että se varmaankin säilyy hengissä. Onnistuneen äidin tuoksu!Junan raiteet. Siitä metallin, jonkinlaisen kaasun ja maan kombinaatiotuoksusta tulee mieleen tietenkin vuoristorata, ja enpä keksi mitään ilahduttavampaa. Meillä on kesäkuussa Tikin kanssa kuusivuotishääpäivä, ja jokaisena niistä olemme käyneet vuoristoradassa. Toivon niin kovin, että Linnanmäki on auki 14.6.!!!Onko teillä jotain suosikkituoksuja?Kuva: Valkoviinin ja meren tuoksut ovat hyvin korkealla suosikkituoksujeni listalla.Lisää horinaa:Mihinkään ei voi enää luottaaKaunis peräsuoli ja muut mieleenpainuvat kehutHävyttömän ihmisen säästövinkki

Previous
Previous

Pääsiäiskuplassa olo on hetken hilpeä

Next
Next

Tunteiden vuoristomyrsky