Pääsiäiskuplassa olo on hetken hilpeä

Me vietämme aina pääsiäistä Turussa äidin ja hänen miehensä sekä siskoni Lotan luona, ja vielä kuukausi sitten ajattelimme, että niin vietämme nytkin. No ei tietenkään vietetty, kun olemme täällä Ground Zerolla, Uudellamaalla. Tulen muistamaan lopun elämäni tämän pääsiäisen, jolloin rajat oli kiinni.Päätimme Tikin kanssa, että vaikkei voisi kokoontua isosti suvun tai ystävien kanssa, niin näistä päivistä voi silti luoda itselleen juhlan. Ja mitä juhlaan tarvitaan? Kivat vaatteet itselle ja lapsille, vähän meikkiä (ei lapsille), kukkia (jotka on yritetty asetella maljakkoon kunnolla), pääsiäispöytäliina, pieteetillä valmistettua ruokaa (kuten kermaperunoita), hyvää viiniä ja isoisoäidin perinneastiaston.Oli myös mämmiä, jota rakastan ihan sillä lailla Juha Mieto -pakkomielteisesti. Olen pettynyt siihen, että Tikin ja Alpun mielestä se ei ole kuningasten ruokaa. Alppu kuitenkin kohteliaasti kertoi, että "se on vain vähän pahaa".Pääsiäisen juhlatunnelmaan on sekin vaikuttanut, että olen nyt ollut lomalla, eli olen ottanut taukoa töistä.Larppasin oikein sellaista superäitiä, kun koristeltiin pajunkissoja (no okei, se oli vähän semmonen takakireä hetki elämässäni) ja maalattiin pääsiäismunia. Alppu käytti maalaamiseen noin 45 sekuntia, mutta sen jälkeen oli suloista, kun hän kysyi vakavana:"Äiti, haluatko nyt ihailla minun pääsiäismunaa?"Tietenkin halusin.Lurittelin myös kaikki Lensi maahan enkeli, Tiellä ken vaeltaa ja muut pääsiäislaulut, jotka muistin. Ja minähän muistin yllättävän hyvin!Päiväkotimme henkilökunta oli myös käynyt tekemässä lähipuistoon pääsiäisrastit, jotka sai itsenäisesti käydä suorittamassa. On niin liikuttavaa lukea heidän viestejään ja antamiaan tehtäviä näinä aikoina. Tulee lämmin olo: meitä ei ole unohdettu.On ollut kiva huomata, että pystymme ihan omankin perheen kesken luomaan todellisen pääsiäistunnelman. Tämä saattaa rohkaista siihen, että joskus vietetään joulukin ihan itseksemme. Toisaalta, on myönnettävä, että on ollut kova ikävä Turun-perhettä, kello kahdentoista skumppaa ja äidin pihalla järjestettävää eeppistä pääsiäismunajahtia. Siskoni Lotta vuokrasi pihalleen pääsiäiseksi paljun, se näytti kanssa aivan ihanalta. Ja vaikka tavallisissa olosuhteissa voisimme ihan yhtä lailla viettää pääsiäisen näin, niin silti tämä kaikki tuntuu jotenkin kummalliselta. Elämä on juuri nyt vain niin kummallista.On hulluutta, että tätä kotoilua on nyt kuukausi takana. Kyllä tämä myös kyllästyttää, en mitenkään kiellä sitä. Tällä hetkellä olen aika kateellinen autollisille ihmisille, kun on näitä oman lähimaaston puistoja ja metsätilkkuja kyntänyt nyt aika huolellisesti. Mutta ehkäpä vuokraamme auton jossain vaiheessa vähäksi aikaa, sielu ja ruumis kaipaavat vaihtelua!Nyt on kuitenkin ihan ok fiilikset, pääsiäinen ja tämä lomailu kaikkine perinteineen tuli yllättävän tarpeeseen.Lapset nukkuvat (nukahtivat riehuttuaan tänään jo kello 19!), joten palkitsen itseäni nyt Aikuiset-sarjan Pääsiäis-spesiaalilla.Aina on vietetty Turussa, lue myös:Pääsiäinen 2019Pääsiäinen 2018Pääsiäinen 2017