Lämmitin käsiäni ja sydäntäni: Ostin työtä Suomeen
Kaupallinen yhteistyö: Suomalaisen Työn Liitto
Suomen lippu se vain liehuu taustalla, kun tämä tyttö on juuri ostanut Suomessa valmistetut tumput!
Kävimme sunnuntaina Suomenlinnassa vuotuisella tonttupolkureissulla. Matkalla lautalle tajusin, että sormeni tulevat jäätymään päivän aikana: viisi vuotta vanhojen nahkasormikkaiden sisäkarva oli kulunut kokonaan irti, käsineet olivat kuin jääkalikat.
Ilahduin valtavasti, kun muistin että Kauppatorilla on Tuomaan markkinat: täältä löytäisin varmasti uudet tumput – ja mikä parasta, myyjältä saisi tietää heti niiden alkuperän.
Bongasin Kauppatorilla tänä vuonna järjestettävillä Tuomaan markkinoilla ilahduttavan monen kojun kyljestä Avainlipun.
Tämä ei ole mitään hurskastelua: Nykyään tuntuu yhä tärkeämmältä tietää, missä ja miten tuote on tehty. Katselin markkinakojuja ja bongasin ilahduttavan monen kojun seinästä tutun Avainlippu-merkin. Se kertoo, että tuote on valmistettu Suomessa. Löysin nopeasti kivannäköisiä tumppuja ja kysyin myyjältä, missä nämä tehdään. Hän kertoi, että hän ompelee itse nämä Käsinetorin hanskat käsin Vihdin Nummelassa. Oli helppo ostaa rukkaset saman tien ja jatkaa matkaa. Lämpimien tumppujen pujottaminen käteen tuntuu ekstralämpimältä, kun tiedän niiden alkuperän.
Tänään 3.12. vietetään Osta Työtä Suomeen -päivää, sopivasti näin itsenäisyyspäivän alla.
Osta työtä Suomeen -päivää vietetään tänään 3.12.
Tänään vietetään Osta työtä Suomeen -päivää. Sen järjestävät Suomalaisen Työn Liitto ja sen hallinnoimat Avainlippu- ja Design from Finland -merkit. Kun Avainlippu kertoo valmistuksen alkuperän, niin Design from Finland -merkki kertoo, että tuote tai palvelu on muotoiltu Suomessa ja sen ammattimaiseen muotoiluun on investoitu.
Viime postauksessa puhuin siitä, mitä siitä seuraa, kun tekee päätöksen valita juuri suomalaista työtä ostoskoriinsa (oli kyse sitten tavarasta tai palvelusta): työpaikkoja, verovaroja, hyvinvointia, monia hyviä asioita. Jos jokainen suomalainen valitsisi kympillä kuussa suomalaista työtä, syntyisi 10 000 työpaikkaa lisää.
Suomalainen työ ansaitsee oman juhlapäivän.
Kysyin teiltä Instagramissa, millaisia suomalaisia juttuja olette hankkineet. Lista oli ilahduttavan pitkä: Yksi oli ostanut UPM:n taimia (kasvatettu Joroisilla!), toinen Lundian kirjahyllyn, kolmas taas oli käynyt gynekologilla, jolla oli Avainlippu (arvostan, haha!).
Avainlippumerkin bongaamisesta omasta lähiympäristöstään tulee nykyään aina iloinen olo: Oi, Partiolaisten joulukalenterissa on! Ja Sinin mopissa: Olvin kivennäisvedessä. (Täällä on muuten Osta työtä Suomeen -päivän tarjouksia, sieltä bongaa kymmeniä ja kymmeniä Avainlipun tuotteita. Sivulla voi osallistua myös arvontaan valitsemalla listalta suosikkituotteensa.)
Päivään voi osallistua ostamalla Osta työtä Suomeen -päivän Facebook-tapahtumaan, kutsua kaverin mukaan. Ja mikä tärkeintä: jos käy tänään 3.12. ostoksilla, niin ostaa vain suomalaista(!).
Lähdimme sunnuntaina Tuomaan markkinoilta lautalla Suomenlinnaan tonttupolulle.
Suomalainen työ nousee esiin luotettavuudellaan
Juttelin Kauppakorkeakoulun kansainvälisestä liiketoiminnasta valmistuneen ystäväni kanssa siitä, mikä hänen mielestään erottaa suomalaisesta monista muista maista.
“Luotettavuus”, hän vastasi.
Kun ostaa suomalaista, tietää mitä saa. Tämä ei ikävä kyllä päde todellakaan kaikenlaisissa ulkomaisissa verkkokaupoissa (puhuin juuri hetki sitten kuluttajien huijauksista).
Ystäväni sanoi, että suomalaisessa työkulttuurissa on myös se hienoa, että asioita ei tarvitse lähtökohtaisesti varmistella. Jos sovitaan, että tapaaminen on kahden viikon päästä, ei tarvitse lähettää viikkoa ennen, kahta päivää ennen ja sitten vielä aamulla viestiä, että eikö vain tapaaminen ole nyt tänään. Toinen seikka, mihin hän oli kiinnittänyt huomiota, oli se, että suomalaisen työkulttuuriin kuuluu se, että yritykset ovat verrattaen hierarkiattomia. Jos haluaa ottaa yhteyden, sen voi ottaa juuri siihen ihmiseen kehen tahtoo, ei aina lähteä yrityksen johdon kautta kertomaan asiaansa.
(Hän kertoi paljon muitakin kiinnostavia juttuja, muun muassa siitä, että tietyissä maissa lahjukset ovat niin yleisiä, että yrityksen pitää ottaa ne taloudessaan huomioon, mikäli haluaa tehdä kyseisessä maassa liiketoimintaa.)
Nämä ovat kiinnostavia juttuja. Oma kokemus kansainvälisestä bisneksestä on hyvin vähäinen, ja näistä eroista on aina tosi kiinnostava keskustella – toki varauksella.
Mutta kuten kerroin, Suomalaisen Työn Liiton vastuullisen työn periaatteisiin kuuluu kuitenkin se, että merkkiä kantavat yritykset huomioivat tuotannon ja toiminnan vastuullisuuden myös hankinnoissa ja alihankintaketjussa.
