Taloudellinen väkivalta ei ole normaali osa parisuhdetta

7 Feb

Written By

IMG_0341 (1).JPG

Onko ok, että puoliso kyttää puhelinlaskua ja valittaa, jos se on liian suuri? Saako hän tarkistaa kauppalaskun kuittia? Entä onko normaalia, jos hän siirtää luvatta yhteiseltä tai toisen tililtä rahaa omalle tililleen tai ottaa kumppanin nimissä kertomatta asiasta? Mitä jos hänellä on reilusti isommat tulot, mutta hän ei suostu jakamaan mitään menoja, vaikka muutettaisiin yhteen, mentäisiin naimisiin tai perheeseen syntyisi yhteinen lapsi? Entä mitä jos ex ei ikinä maksa elatusmaksua ajoissa vaan pakottaa kuukaudesta toiseen lähivanhemman anelemaan summia? Onko ok, jos puoliso junailee asunnon omistuksen niin, että molemmat maksavat lainaa mutta asunto on vain hänen nimissään?

Ei ole ok. Ei saa. Ei ole normaalia.

IMG_0342 (1).JPG

Normaalisti vältän käyttämästä sanaa normaali, sillä mikä nyt on normaalia. Tämän aiheen otsikossa kuitenkin käytän sitä painavin perustein. Olen tehnyt lehtijuttuja ja kirjoittanut yhden kirjan luvunkin parisuhteen väkivallasta, ja ilmiössä olen huomannut sellaisen piirteen, että uhrin (ja myös tekijän) normaali hämärtyy. Ei enää tiedetä, millainen käytös on normaali ja hyväksyttävä osa parisuhdetta. Hälytyskellot periaatteessa soivat, mutta korvat on helpompi ummistaa.

Taloudellinen väkivalta on itselleni melko uusi termi. Törmäsin siihen kirjoittaessani Kaikki rahasta -kirjaa, kun päädyin lukemaan Anniina Kaittilan väitöskirjaa aiheesta. Se voi saada monenlaisia muotoja, mutta käytännössä se siis kohdistuu uhrin rahankäyttöön ja omaisuuteen. Se voi olla toisen kontrolloimista, häneltä varastamista, hänen työskentelyn estämistä ja niin edelleen.

Kun kysyin Insta storyssäni, minkälaisia kokemuksia ihimisillä oli taloudellisesta väkivallasta, yllätyin kovasti. Niitä oli nimittäin todella paljon. Sain 50 vastausta. Osa niistä esiintyy tänään ilmestyvässä podcast-jaksossa, osa taas Ylelle kirjoittamassani jutussa. Osa esimerkeistä taas on noita tämän postauksen ensimmäisenä kirjoittamiani kysymyksiä.

Huomasin tästä yhden asian: Ihmiset kyllä mielellään kertovat, kun heiltä kysyy, vaikeistakin aiheista. Sama pätee myös fyysiseen väkivaltaan. Haastattelin kerran ihmistä, joka tutkii parisuhdeväkivaltaa, ja hän kertoi, että mainitessaan asiasta hän on saanut kuulla hyvin graaveja ja omakohtaisia kokemuksia. Usein ihmiset eivät kerro, koska kukaan ei kysy. Neuvoni onkin: Jos epäilet, esiintyykö suhteessasi taloudellista tai muuta väkivaltaa, kysy ystävältä, kuulostaako puolison tekemiset ihan normaaleilta. Tai jos epäilet, että ystäväsi kokee väkivaltaa, kysy häneltä siitä sopivan paikan tullen.

Vastuu väkivallasta on tietenkin aina tekijällä, mutta uhri voi hakea tilanteeseen apua. Vaikkapa nyt Naisten linjalta, jonka toiminnanjohtajaa haastattelin tuohon Ylen juttuun. Heti perään on kuitenkin sanottava, että parisuhdeväkivallassa, oli kyse sitten henkisestä, fyysisestä tai taloudellisesta, miehet ovat yhtä lailla uhreja.

IMG_0340 (1).JPG

Ja vaikkei teillä olisi mitään kokemusta taloudellisesta väkivalasta (näin tietenkin toivon), niin kuunnelkaapa ihan yleisen kiinnostuksen vuoksi tämän viikon Melkein kaikki rahasta -jakso. Se avaa ilmiötä mielestäni hyvin, juttelen siinä juurikin tuon asiaa tutkineen Anniina Kaittilan kanssa.