Toukokuun herätys
Toukokuu! Aivan mahtava kuukausi. Lämpöaallon vuoksi ulkoruokinta- (ja juomis)kausi on alkanut! Sushia puistossa, shampanjaa (Espooseen talonsa rakentaneen kaverini) terassilla, aamiaisia ulkosalla. Semmosta se äitiysloma taas on toukokuussa aika lailla ollut. Luonnon heräämisen lisäksi myös poika on herännyt.
Kolmen ja neljännen kuukauden välissä poika on nimittäin kehittynyt tosi paljon; aivan kuin se olisi noussut jostain horroksesta katselemaan maailmaa, klähmimään pikku kätösillään mua ja ympäristöään, jokeltelemaan pitkiä kertomuksia ja ennen kaikkea hihittelemään kaikelle (sillä on jo selkeä oma huumorintaju). Myös peilistä oman kuvan tuijottaminen on aiheuttanut syvää riemua. Oman hankaluutensa on tuonut se, että tuo jötikkä ei enää viihdy vaunukopassa hereillä ollessaan, joten ulkona ollessa meillä on alkanut "kantoreppuun-eiku vaunuihin-eiku kantoreppuun" -rumba. Pian vaihdan sen kärryosan käyttöön, vaikka periaatteessa lapsen saisi laittaa siihen vasta kuuden kuukauden iässä.
Toukokuussa olen...
antautunut suihkulaulamiselle.
Keksin, että vauva viihtyy kopassa suihkun vieressä, jos laulan sille. Miten palkitseva yleisö se onkaan! Parhaat kaiut kylpyhuoneessa saa aikaiseksi Scandinavian Music Groupin biiseillä, joskin ollaan kerran yhden mun ystävän kanssa todettu, että miehet jotka kuuntelevat SMG:tä, ovat epäilyttäviä. (Olen tekemässä lapsestani epäilyttävää.)
heijannut tyhjiä lastenrattaita.
On muuten aika typerän näköistä, kun lapsi on kantorepuissa ja sitten ihan pokkana heijailee tyhjiä vaunuja. Mun kaveri sen sijaan oli hytkytellyt Stockan herkussa ostoskärryä, eli toivoa on vielä.
hoitanut nuhaista vauvaa.
Poloiselle iski sen elämän ensimmäinen nuha (onneksi se säästyi vatsatautiepidemialta!). Räkää valuvat lapset näyttävät aina jotenkin köyhiltä, mikä on ollut luonnollisesti suurin huolenaiheeni lapson sairastumisessa. Valittelin tätä meidän äbän miehelle, johon hän kommentoi: "Pian sen silmien ympärille ilmestyy pörrääviä kärpäsiä."
Vietiin lapsi tietenkin hysteerikkoina myös yksityiselle lääkärille, joka nauroi, kun sanoin, että terveysneuvonnan puhelimessa käskivät antaa höyryhengitystä. "Tuollaisia neuvoja ei ole annettu sitten 1980-luvun!" (Ilmeisesti soitin vahingossa 1980-luvulle.)
käynyt blogin kautta presseissä.
Yhtenä aamuna pääsin askaroimaan pojan kanssa vaappua ja kuulemaan Hämeenlinnassa järjestettävistä lasten taidefestivaali Hippaloista (kerron niistä lisää myöhemmin). Toisena aamuna taas kävin Ella's kitchenin vauvanruoka-aamiaisella tutustumassa uusiin makuihin (joihin myös poika pääsee pian tutustumaan, neljän kuukauden kunniakkaan iän saavutettuaan). On hauska käydä sellaisissa presseissä, joiden tuotteisiin (oli ne sitten kulttuuritapahtuma tai luomuruokamerkki) oikeasti uskoo. Ei tarvitse kiusallisesti hymistellä, että "joo kyllä mää aina käytän tätä teidän patterilla toimivaa ripisvärisutia".
tavannut meidän vauvaa pienemmän vauvan!
Miten ihmeellinen onkaan se hetki, kun huomaa, että meidän vavva ei olekaan enää kaikkein pienin! (Ja se hetki, kun meidän vavva riuhtaisee tutin pienemmältä vauvalta pois suusta... onko siitä tullut jo nyt kiusaaja?!!)
surrut citykanien julmaa kohtaloa.
Sen jälkeen kun on lukenut Ruohometsän kansa -kirjan, ei voi enää koskaan suhtautua kaneihin neutraalisti. Uutinen, jonka mukaan käytännössä kaikki alle kuusiviikkoiset kanit kuolevat äkkiä virukseen, järkytti mua. Purin ahdinkoani tästä Mirjalle, joka tuumasi: "Eli citykanit elävät todeksi Klaania." Tämä vähän helpotti mun järkytystä, ja odotankin näkeväni pian Arabian kauppakeskuksessa pikkukaneja, joiden turkki on ajeltu irokeesiksi ja värjätty pinkiksi. POWER AND CHAOS!
ihastunut lutkutteluääniin (?!).
Vanhana äänineurootikkona vihaan monia ääniä, ja pahin niistä on maiskuttelu. Mutta kun poika unissaan alkaa pitää sellaista lutkutteluääntä, meinaan räjähtää onnesta, kun se on niin suloinen. (Sarjassamme asioita joita en hyväksyisi keltään muulta.) Muutenkin pakahdun pojan suloisuudesta joka päivä. Sen kaikki ilmeet (etenkin leuan väpätys surun iskiessä tai ujo keimailu yhdistettynä riemukkaaseen nauruun peilin edessä) ja äännehtelyt ovat ihan mielivaltaisen ihania.
Edelliset kuukausikoostehorinat täällä: