Odottelen mökkiremontin kustannusarviota

Huvila on tyhjennetty 50 vuoden tavaroista. Suurin osa meni varastoon ja kannetaan remontin jälkeen takaisin. Ihanaa, että mamma ja pappa sisustivat aikoinaan laadulla!

Ai että, elämme jännittäviä aikoja huvilan suhteen. Paikka on tyhjä, ja lattiota on alettu jo louhia auki. Välillä olen ihan innoissani ja ajattelen, että tästä tulee niin siistiä. Välillä taas ajattelen, että eikö tällaisesta kaikki aina varoittele, että nyt lentää rahulit kankkulan kaivoon.

Tilanne on siitä pirullinen, että arkkitehti on tuolloin 1970-luvulla kyllä piirtänyt erinomaiset suunnitelmat mökkiä varten – mutta sitten rakennusmiehet eivät ole noudattaneet niitä, ja sokkeli on liian matala. Jos kallio on liian lähellä pohjaa, talo ei tuuletu vaan kosteus kertyy sen alle, mikä johtaa puun lahoamiseen. Nyt vaikuttaa siltä, että juuri näin on käynyt. Mitä luultavimmin ainakin nuo mökin 95 neliötä lattiapintaa on vaihdettava.

Rakastan näitä isoja lankkulattioita ja toivon, että ne saisi säästettyä.

Haluan säilyttää niin paljon puuta kuin mahdollista!

Mietimme tässä jo sellaista ratkaisua, että koko talo tunkataan ilmaan, rakennetaan uusi sokkeli ja talo nousee korkeammalle. Tässä vaihtoehdossa ongelmana on se, että takka ja savupiippu pitäisi muurata uudestaan, sillä ne jäisivät muuten lattian alle.

Mutta voi olla, että keksitään muitakin ratkaisuja, kuten kallion louhimista. No, minä en ole insinööri, ja onneksi meillä on sellainen käytössämme. Tällaisissa asioissa luotan vain ammattilaisiin.

Takkaa ei oikein voi tunkata ylöspäin!

1970-luvun lastulevykeittiö oli kärsinyt monen monta vesivahinkoa.

Eniten jännittää se, että jos koko projekti osoittautuu mahdottomaksi, niin sitten tähän on mennyt paljon aikaa ja rahaa ilman mitään tuloksia. Toiseksi jännittää kustannusarvio. Nämä on niitä hommia, joista ei vain voi tietää etukäteen. Mutta kirvesmies lupasi esittää jonkinlaista arviota tässä piakkoin, vaikka tuntityönä tämän tekeekin.

Kassellaan!