Mietit luultavasti vaihtoehtoiskustannusta päivittäin

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Ekonomit

Julia ja Merja pohtimassa vaihtoehtoiskustannuksia Suomen Ekonomien Talouskinkereillä.

Julia ja Merja pohtimassa vaihtoehtoiskustannuksia Suomen Ekonomien Talouskinkereillä.

Kuulostaako tämä tutulta: Tiedät kyllä, että vauva tai taapero repii kirjoja kirjahyllystä, tyhjentää pyykkikoria lattialle, kaivelee kattilakaapin koko sisällön ulos, piirtää liidulla lattiaan… mutta nyt on hiljaista ja kädessäsi on kuppi kahvia, joten anna palaa beibi, YOLO!

Tässä hetkessä ihminen tekee päässään pienen laskutoimituksen ja tulee siihen tulokseen, että rauhallinen kahvihetki on sotkuisen olohuoneen arvoinen.

Toisin sanoen rauhallisen kahvihetken vaihtoehtoiskustannus on siisti olohuone.

Vaihtoehtoiskustannus on taloustieteen keskeinen käsite, joka kuvastaa voimavarojen parasta mahdollista vaihtoehtoista käyttöä.

Kuten Miten talous toimii? -kurssilla hyvin tiivistetään.

Käytännössä aina kun ostaa jotain, punnitsee oston ja vaihtoehtoiskustannuksen välillä. Ihminen voi ostaa 4 eurolla jäätelön, mutta hän voi myös säästää 4 euroa ja käyttää sen johonkin muuhun.

Markkinat ja hinnanmuodostus

Markkinoilla muodostuva tuotteiden vaihtosuhde määrittää vaihtoehtoiskustannuksen kullekin tuotteelle. Tätä vaihtosuhdetta kutsumme hinnaksi. Toisin sanoen, kahvihetken hinta on sotkuinen olohuone. Jäätelönoston hinta on se, ettei saa käytettyä kyseistä 4 euroa mihinkään muuhun. Työntekijälle maksettava palkka on myös hinta, joka ohjaa työntekijöiden valintoja eri toimialojen välillä ja tulevien työntekijöiden koulutuspäätöksiä.

Viime torstaina puhuimme Merja Mähkän kanssa Talouskinkereillä markkinoista ja hinnanmuodostuksesta, eli Miten talous toimii? -kurssin kakkososiosta.

Kävimme läpi taloustieteen keskeisiä termejä (rajahyöty, rajakustannus, joustava ja joustamaton kysyntä, monopoli). Idea oli tuoda termit mahdollisimman lähelle arkea: lapsen sadevaatteiden ostamiseen (rajahyöty laskee hyvin nopeasti, vielä ehkä toiset kurahousut tarvitsee, mutta kolmansia ei kyllä) ja toki myös sijoittamiseen (mitä hyötyä on siitä, että sijoituskohteen tuotteella on joustamaton kysyntä?).

Ennen kaikkea meillä oli hauskaa. Tallenteen meidän keskustelusta voi katsoa tai kuunnella Suomen ekonomien YouTube-kanavalta.

Talouskinkereiden idea on, että kokoonnumme Suomen ekonomien toimistolle seitsemän kertaa juttelemaan talouden kiinnostavista kysymyksistä eri vieraan kanssa.

Hillitseekö päästökauppa tarpeeksi ulkoisvaikutuksia?

Tänään vieraaksi on tulossa Helsinki GSE:n makrotalouden professori Niku Määttänen ja meillä on super kiinnostava keskustelu luvassa: puhumme ulkoisvaikutuksista ja julkistaloudesta (eli Talouskurssin kolmannen osion sisällöstä.) Keskustelun kuuntelemisesta saa ehdottomasti eniten irti, jos jaksaa lukea tuon Talouskurssin kolmannen osion etukäteen. Lupaan kuitenkin kerrata kinkkisimmät termit, joten ilankin pärjää. Aion keskustella ainakin päästökaupan ja hiiliveron tehokkuuden eroista sekä eläkkeistä! (Molemmat aiheet valvottavat minua öisin…)

Jos haluat tulla kuuntelemaan, niin ilmoittaudu tästä ja saat linkin sähköpostiisi. Tilaisuus on tänään torstaina 11.11. kello 18-18.45 YouTubessa, ja toivon, että mahdollisimman moni osallistuu videon alla keskusteluun ja kyselee aiheesta.

Videon voi myös katsoa myöhemmin tallenteena, tulen linkkaamaan sen tänne.

Talouskinkerit järjestää Suomen Ekonomit, joka haluaa edistää koko kansan talousosaamista – ja siksi kinkerit ovat avoimet myös niille, jotka eivät kuulu Suomen ekonomeihin.

Kannattaako liittoon kuulua? Tietenkin kannattaa

Muuten, viime aikoina somessa on puhuttu paljon siitä, kannattaako oman alan liittoon tai etujärjestöön kuulua. Minun vahva kantani on: Kyllä kannattaa. En itse kuulu ekonomeihin (koska en ole ekonomi), mutta jos olisin, niin ehdottomasti kuuluisin (kuulun Journalistiliittoon).

Suomen Ekonomit pitää huolta jäsenistään monella tavalla, kuten neuvottelemalla palkoista ja työeduista, tarjoamalla laki- ja uraneuvontaa sekä järjestämällä jäsenilleen monenlaisia rahanarvoisia jäsenetuja. Olen suuri järjestäytymisen ystävä, siitä on ollut historiassa valtavasti hyötyä työntekijöille – mutta ennen kaikkea siitä on hyötyä nyt ja tulevaisuudessa.

End of ammattiliitto-rant, nyt toivon, että ilmoittaudutte sankoin joukoin illan Talouskinkereille!


Previous
Previous

Vessassa nopeasti käyjät

Next
Next

Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkuus